Erilaiset maailmankatsomukset, arvot ja uskonnolliset tavat elävät rinnakkain suomalaisilla työpaikoilla ja koululuokissa. Uskontojen moninaistumisen vuoksi vuosikymmeniä vanhoja perinteitä joudutaan miettimään uudelleen myös Tampereella.

Etelä-Hervannan koulussa erilaiset uskonnot ovat jo arkipäivää. Hervantaan on vuosien saatossa muuttanut paljon ihmisiä ulkomailta, mikä on monipuolistanut uskontojen kirjoa kaupunginosassa.

– Meillä osataan kohdata eri uskonnoista tulevat oppilaat. He ovat tavallisia lapsia ja nuoria uskontokunnasta riippumatta, sanoo Etelä-Hervannan koulun apulaisrehtori Saara Kudjoi.

Uskonnonopetus Tampereella rakentuu monesta palasesta. Esimerkiksi Etelä-Hervannan koulussa lapset voivat saada evankelis-luterilaista, ortodoksista tai islamin opetusta, katolisen opetuksen tunnit pidetään Pohjois-Hervannassa, ja bahai-uskonnon opetusta saavat kokoontuvat Linnainmaalle.

Kirkkokuntiin kuulumattomat saavat elämänkatsomustiedon opetusta, kun taas jehovan todistajat eivät yleensä osallistu uskonnon tai elämänkatsomustiedon tunneille lainkaan.

Uskonnot näkyvät arjessa ja juhlassa

Uskonnon tuntien sovittaminen lukujärjestykseen ei ole helppo tehtävä. Kaupunki laatii ensin uskonnon opettajille lukujärjestykset, joiden pohjalta koulut alkavat suunnitella oppilaiden viikkotunteja. Rehtoreilla riittää tekemistä tuntien sijoittelussa lukujärjestykseen, koska eri aineiden oppitunnit osuvat päällekkäin.

– Miten uskonnontunneilla oleville opetetaan matematiikka, joka jää uskonnontunnin takia pois? Tuntien järjesteleminen on aikamoinen palapeli, Saara Kudjoi kuvailee.

Monet uskonnot näkyvät arjen koulutyön lisäksi juhlissa, joista pyritään jättämään katsomuksellisuus pois. Etelä-Hervannan koulussa asiaa pohdittiin viimeksi joulujuhlan aikaan.

– Luimme Opetushallituksen ohjeen uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä ja totesimme, että Enkeli taivaan -virsi voidaan laulaa. Katsomme, että Enkeli taivaan ja Suvivirsi kuuluvat Suomen koulukulttuuriin. Haluamme pitää kiinni näistä perinteistä.

Uskontojen perinteitä kunnioitetaan myös lomakäytännöillä. Oppilaat voivat hakea lomaa, kun kalenterissa on heidän uskontoonsa liittyvä juhla, kuten ramadan-aika. Asiaan on tullut kaupungiltakin ohjeistusta, jonka mukaan uskonnolliset lomat voidaan hoitaa normaalilla loma-anomuskäytännöllä. Uusia opettajia voidaan neuvoa tilanteissa, joissa oppilaat anovat lomaa uskonnollisten juhlien ajalle.

– Ramadanin aikaan on myös muistutettu opettajia huolehtimaan siitä, että lapset syövät riittävästi.

Ufoja ja uushenkisyyttä

Suomea ei voi enää luonnehtia pelkästään luterilaiseksi maaksi. Viime vuoden lopussa evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluvien osuus putosi ensi kerran alle 70 prosenttiin. Vielä 1980-luvulla yli 90 prosenttia suomalaisista oli luterilaisen kirkon jäseniä.

Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlbergin mielestä monikulttuurisessa yhteiskunnassa uskontojen ja maallisten maailmankatsomusten on pystyttävä elämään yhdessä.

– Uskonnot ovat usein kietoutuneet niin vahvasti kulttuuriin, että niiden poistaminen yhteiskunnasta ei olisi edes mahdollista, Sohlberg sanoo.

Maahanmuutto on jättänyt pysyvän jäljen suomalaisen uskonnollisuuden kentälle.  Islamin, buddhalaisuuden ja katolilaisuuden määrä on kasvanut erityisesti maahanmuuton myötä.

Uskontoja on kuitenkin hankala tilastoida. Monet uskonnon harjoittajista eivät virallisesti kuulu uskontokuntiin, koska he eivät ole liittyneet kirkkoon tai mihinkään rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.

– Tähän joukkoon kuuluu muun muassa suurin osa muslimeista, sekä buddhalaisia, katolilaisia ja helluntailaisia. Jotkut kuuluvat ainoastaan tavallisiksi yhdistyksiksi rekisteröityihin uskonnollisiin yhteisöihin, Sohlberg kertoo.

Jussi Sohlbergin mukaan myös uushenkisyys on yksi 2000-luvun uskonnollisista trendeistä. Uushenkisyyteen kuuluu vapaus yhdistää itselleen mieluisia piirteitä eri uskonnoista ja henkisistä perinteistä.

– Ihminen voi olla kirkon jäsen ja samalla harjoittaa esimerkiksi meditaatiota, mindfullnessia tai joogaa. Myös yliluonnollisuutta korostavat uushenkiset suuntaukset, kuten ufouskonnollisuus ja enkelihenkisyys ovat vakiinnuttaneet paikkansa Suomessa.

Koulussa pidetään suvaitsevaisuutta arvossa

Etelä-Hervannan koulun apulaisrehtori Kudjoi ei ole havainnut, että koulun oppilaat kiusaisivat toisiaan uskonnon vuoksi. Koulun nuoriso-ohjaaja Emmi Hellstenin mukaan yksittäisen oppilaan uskonnollisuus ei korostu uskontojen suuren määrän vuoksi.

– Suhtautuminen koulukaverin uskontoon sujuu täällä luontevasti, Hellsten sanoo.

Suvaitsevaisuus onkin tärkeä arvo Etelä-Hervannan koululle. Käytännössä se näkyy esimerkiksi kuukausittain jaettavissa diplomeissa, joille on kolme kategoriaa: otan vastuun, olen sisukas tai kunnioitan muita. Perusteet diplomille luetaan aina jakotilaisuudessa.

– Koulun käytävillä kulkee monen näköisiä, eri tavalla pukeutuneita ja eri kielillä puhuvia oppilaita. Siellä suvaitsevaisuus näkyy parhaiten, Kudjoi sanoo.