Suomessa on parhaillaan käynnissä hiljainen henkilödatan mullistamiseen tähtäävä vallankumous. Noin 50 MyData-allianssiin kuuluvaa suomalaista yritystä pyörittää pilottihankkeita, joiden avulla digitaalisten henkilötietojen käytöstä pyritään tekemään entistä läpinäkyvämpää.
Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi viime kesänä raportin, jonka tavoitteet olivat samankaltaiset. Yksi omadata-mallin edistäjistä, liikenneneuvos Taru Rastas tähdentää, että omadata on periaate, jonka mukaan yksilöllä on oikeus hyödyntää itsestään kerättyä henkilödataa.
Rastas näkee muutoksen mahdollisena.
– Ihmiset pitää nähdä aktiivisina toimijoina suhteessa dataansa eikä vain tietojen väärinkäytöksiltä suojeltavana massana.
Sitran Minun Data -kysely
- Yli kolmannes vastaajista ilmoitti, että GDPR:n, eli EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantulo ei ole vaikuttanut millään tavalla heidän omaan käyttäytymiseensä.
- 29 prosenttia ilmoitti, että on hyväksynyt palvelutarjoajien lähettämät uudet käyttöehdot niitä tarkemmin lukematta.
- 42 prosenttia on täysin tai samaa mieltä sen kanssa, että luottamuksen puute palvelutarjoajia kohtaan estää heitä käyttämästä digitaalisia palveluita
- 40 prosenttia vastanneista ei luovuttaisi varallisuuteen eikä rahankäyttöön liittyviä tietoja millään ehdoilla.
- Kyselyyn osallistui yhteensä yli 8 000 henkilöä Suomesta, Hollannista, Ranskasta ja Saksasta.
Omadata-malli vaatii ajattelunmuutosta ja uusia käytäntöjä
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran IHAN-hanke toimii osana omadata-mallin kehittämistä. Hankkeessa pyritään luomaan omadatan käyttöä mahdollistavaa teknologiaa sekä parantamaan ihmisten tietoisuutta omista digitaalisista henkilötiedoistaan.
Hankkeen projektijohtaja Jaana Sinipuro kertoo, että tavoitteena on saavuttaa sekä yritysten että kuluttajien kannalta reilumpi datatalous.
– Koko meidän elämämme on lopulta dataa, jota käytetään ilman omaa ymmärrystämme. Pyrimmekin lisäämään kuluttajien käsitystä digitaalisista oikeuksistaan ja omasta datankäytöstään esimerkiksi pian julkaistavalla “Millainen datankäyttäjä olet” -testillä.
Sekä Sinipuro että Rastas kokevat, etteivät nykyiset käytännöt kuluttajien datan keräämisestä ja käyttökohteista ole riittävän läpinäkyviä.
Sinipuron mukaan iso vastuu reilussa datataloudessa onkin yrityksillä. Yritykset voisivat saada reilun datan leiman. Se myönnettäisi yritykselle, jotka olisivat avoimia datankäytön suhteen, ja jotka ottaisivat myös asiakkaat itse aktiiviseksi käyttäjäksi datalleen.
Yritykset voisivat hyödyntää henkilödataa omadata-mallin avulla esimerkiksi uusien palveluiden rakentamiseen. Suomalaiset voisi luovuttaa tietojamme sovellukselle, joka yhdistäisi terveystietoja sekä ruokakaupasta syntyvän reaaliaikaisen ostoslistaa. Ihmiset saisi uutta tietoa ruokatottumuksista ja niiden vaikutuksista terveyteen.
Sitran kyselyn mukaan kuitenkin vain 14 prosenttia vastanneista olisi toistaiseksi valmiita luovuttamaan kulutukseensa liittyviä tietoja yrityksille lisäpalveluita vastaan. Sen sijaan 29 prosenttia luovuttaisi tietojaan rahaa vastaan.
Tampereella tutkitaan omadatan teknologiaa
Omadata-mallia kehitetään myös Tampereella. Tutkija Harri Honko on mukana Trustnet-hankkeessa, jota vetävät Aalto Yliopisto sekä Tampereen ja Oulun yliopistot. Se on ainut hanke Suomessa, joka tutkii lohkoketjujen käyttöä omadatassa. Lohkoketju on tekniikka, joka mahdollistaa hajautetun ja läpinäkyvän tietokannan toiminnan.
Omadata-mallia kehittäessä on noussut esiin myös mahdollisuus digitaalisesta identiteettilompakosta. Lompakkosovelluksesta voisi löytyä esimerkiksi tieto ajokortistamme. Trustnet-hankkeessa selvitetään, miten tässä tapauksessa lohkoketjuja voisi hyödyntää, vaikka teknologia ei ole vielä käytännön toteuttamiselle kypsää.
– Identiteetin hallintaa koskevat tiedot ovat nykyisin keskitettyjä ja samalla ne ovat riskialttiita hakkeroinnille. Hajauttamisessa lohkoketjutekniikalla ei samanlaista riskiä pitäisi olla, Honko kertoo.
Epäselvää kuitenkin vielä on, pystyisikö omalla datalla paksuntamaan fyysistä lompakkoa. Aikakausilehti Wired julkaisi viime joulukuussa jutun miehestä, joka myi Facebook-datansa, sijaintitietonsa, terveyteensä liittyviä tietoja sekä kuvan itsestään eri palvelulle kryptovaluuttaa vastaan. Näillä myynneillä hän tienasi yhteensä ainoastaan 0,3 senttiä.
Kiinnostaako oma data riittävästi? Lue kommentti täältä.