”Uskomattomat terveysniksit: Omena tuo hyvän olon, korkokengät orgasmin.”

Nettiä selaillessa terveysjutuilta ei voi välttyä. Hälytyskellot soivat helposti, kun iltapäivälehti jakaa pomminvarman terveysvinkin, josta ei ole ennen kuultu. Harhaanjohtavaa tietoa ei ole kuitenkaan aina helppoa tunnistaa.

Lehtien nettiversioissa on rinnakkain uutisia, mainoksia ja kaupallisia yhteistöitä. Facebookin seinälle ilmestyy julkaisuja ties mistä. Klikkiotsikot herättävät mielenkiinnon, ja on pakko vähän vilkaista, mistä on kyse. Ellei ole tarkkana, erilaiset sisällöt menevät helposti sekaisin. Oma lukunsa ovat mielipidevaikuttajat. Terveellistä elämää viettävän ravintoterapeutti-fitnessbloggaajan sanaan on liian helppo luottaa varsinkin silloin, jos häntä on seurannut usean vuoden ajan.

Medialukutaito on tärkeämpää kuin koskaan. Aiemmin lähdekritiikkiä on opetettu lähinnä alakoululaisille, mutta viime vuosina on herätty siihen, että kriittinen lukeminen on tärkeää jokaiselle. Viime syksynä lääketieteen opiskelijat kyllästyivät perättömiin terveysjuttuihin ja perustivat Vastalääke-yhdistyksen ehkäistäkseen terveyshuuhaan leviämistä. Myös Aalto-yliopisto ja Tampereen yliopisto halusivat osallistua harhaanjohtavaa tietoa vastaan käytävään taisteluun. Yliopistojen yhteistyössä syntyi nuorille ja aikuisille suunnattu Sisältösekaannuksen selviytymisopas, joka auttaa tunnistamaan muun muassa valeuutiset, virheet ja näennäistieteen.

Tyypillinen ajatus on, ettei itse retkahda uskomaan mitään liian heppoisin perustein. Opasta tekemässä ollut tutkija Paula Haara toteaakin, että suurin puute medialukutaidossa on liika usko siihen, että tunnistaa vaikuttamispyrkimykset. Haaran mukaan olisi tärkeää löytää tasapaino hällä väliä -asenteen ja kaiken epäilemisen väliltä.

Mieli on taipuvainen myös vahvistusharhaan, jossa jää huomiotta omiin näkemyksiin sopimaton tieto. Hyvinvointikuplassa onkin varsin vaivatonta uskoa, että macajauhe, magnesium ja kurkuma ovat avain hyvinvointiin. Todellisuudessa lisäravinteiden ja elintarvikkeiden terveellisyydellä on helppo vedättää kuluttajia, ja terveystietoinenkin ihminen saattaa sortua tuotteiden terveysvaikutusten ylikorostamiseen.

Hiljattain julkaistusta tutkimuksesta selvisi, että viime vuoden kymmenestä suosituimmasta terveysuutisesta vain kolme oli tieteellisesti päteviä. Terveysuutisoinnissa kaikki ei useimmiten olekaan ihan sitä miltä näyttää. Vaikka tutkimus näyttäisi ensin pätevältä, siinä voi olla liian pieni otos tai tuloksia on saatettu yleistää virheellisesti.

Jos uskoo omenan helpottavan migreeniä, siitä tuskin on paljon haittaa. Terveys on kuitenkin asia, jonka kanssa ei saa leikkiä. Hopeavesi on tarkoitettu pieninä määrinä ulkoiseen käyttöön, mutta sitä on silti markkinoitu ravintolisänä. Lopulta THL puuttui asiaan, ja varoitti kannanotollaan hopeaveden myrkyllisyydestä. Paljon keskustelua on herättänyt myös rokotuskattavuuden lasku. Rokottamattomat altistavat vaarallisille tartunnoille paitsi itsensä, myös koko lähiympäristönsä, kuten Luodon tuhkarokkotapaus osoitti.

Terveys on kiinnostanut ihmisiä kautta aikojen, ja siksi terveysjutuille riittää luultavasti lukijoita jatkossakin. Kun kyseessä on ihmiskeho ja -mieli, virheet ja ylilyönnit voivat aiheuttaa vakavia seurauksia. Totuuden nimissä terveysuutisoinnin ei tulisi luvata liikoja. Monimutkaisiin ongelmiin on harvoin yksinkertaisia ratkaisuja.