Valtaosa Moreenimedian kyselyyn vastanneista tamperelaisista yliopisto-opiskelijoista kertoo ruoan alkuperän vaikuttavan heidän kulutusvalintoihinsa. Noin 86 prosenttia on sitä mieltä, että yliopistoravintoloiden ruoan tulisi olla suomalaista. Silti vain noin kolmasosa kertoo kiinnittävänsä yliopistolla huomiota ruoan alkuperään.

Joka kymmenes vastaaja pitää ruoan kokonaisvaltaista ekologisuutta tärkeämpänä kuin kotimaisuutta. Esimerkiksi kasvisruoassa ilmastovaikutusten merkitys on kotimaisuutta tärkeämpää, koska yliopistoravintoloiden käyttämiä kasviproteiineja ei tuoteta Suomessa.

Kyselyssä nousi esiin, että kampusravintoloiden haluttaisiin suosivan suomalaista ruokaa ja ilmoittavan ruoan alkuperämaan.

Ravintolaruoan läpinäkyvyys lisääntyy

Toukokuusta alkaen Suomessa kaikkien ravintoloiden tulee ilmoittaa lihan alkuperä näkyvästi. Voimaantuleva kansallinen asetus koskee tuoretta naudan-, sian-, lampaan- ja vuohenlihaa sekä siipikarjaa. Maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen kertoo, että alun perin asetuksessa olivat mukana myös kala, riista sekä poron- ja hevosenliha.

Asetus ei koske kalaa, koska sillä oli jo tietyt alkuperävaatimukset eikä EU-lainsäädännöstä poikkeavia kansallisia asetuksia ole hyväksytty. Myös riista sekä poron- ja hevosenliha jäivät asetuksen ulkopuolelle, koska niille ei ole tuoreen lihan osalta yhtenäisiä alkuperävaatimuksia EU-lainsäädännössä.

Ravintoloiden ei jatkossakaan tarvitse ilmoittaa tuoreiden vihannesten ja kasvisten alkuperää.

– Kun puhutaan monista ainesosista koostuvista, jalostetuista tuotteista, alkuperämaan ilmoittaminen muuttuu haasteellisemmaksi. Siksi ravintoloilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa kaiken ruoan alkuperää, Haikonen sanoo.

Alkuperämerkinnät auttavat kuluttajaa valitsemaan

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena on parantaa kuluttajan tiedonsaantia. Haikonen sanoo, että tuleva asetus velvoittaa ravintolat ilmoittamaan lihan alkuperämaan näkyvästi, jotta tieto ei ole sen varassa, kehtaako kuluttaja kysyä.

Ministeriön toiveena on, että alkuperämerkintävaatimuksia laajennettaisiin entisestään. Haikosen mukaan se kuitenkin tulisi ensisijaisesti tehdä EU-lainsäädännössä, jotta vaatimukset olisivat samat kaikille jäsenmaille. Unionin lainsäädännön kehittyminen on kuitenkin ollut hidasta, ja siksi Suomessa on annettu kansallisia säädöksiä.

– Lihan alkuperämaan ilmoittamisvelvoite ravintoloissa on vain alkua. Tavoite on tietenkin se, että velvoite laajenisi myös muihin tuoteryhmiin, Haikonen kertoo.

Ruoan alkuperän näkyvyys on opiskelijoiden näkökulmasta toivottu muutos.

– Harvoin ruokajonossa jaksaa syynätä, mistä ruoka tulee. Jos ravintolat toisivat ekologisia valintojaan selvemmin esiin, sillä voisi olla vaikutusta myös ruokapaikan valintaan, yksi vastaaja pohtii.

Opiskelijoiden mielipiteet jakautuvat kyselyssä erityisesti kalan suhteen. Moni vastaaja toivoo läheltä pyydystettyä kalaa, mutta toisaalta Itämeren likaisuus myös pelottaa.

– Minua huolettaa eri kalojen alkuperä. Itämeren kalojen elimistöön kertyy paljon raskasmetalleja. Ei missään nimessä Itämeren kalaa opiskelijaravintoloihin, yksi vastaajista toteaa.

Nyt kaikki keskustan ravintolat ilmoittavat ainoastaan lihan alkuperämaan ateriakohtaisesti nettisivuillaan. Ruokalistat päivittyvät hitaasti, eikä kaikkien ruokien tietoja ole aina näkyvillä.

Opiskelijaravintoloiden liha on enimmäkseen kotimaista, kala tuodaan kaukaa

Moreenimedia selvitti Tampereen yliopiston ravintoloilta niissä tarjoiltavan ruoan alkuperää.

Fazer Food Servicesin hankintajohtaja Timo Ståhlström on yksi yliopistoruokaan suoraan vaikuttavista henkilöistä. Tampereen yliopiston kampuksilla yhtiö pyörittää kolmea ravintolaa: keskustan Pinni-rakennuksessa sijaitsevaa Minervaa, Hervannassa olevaa Reaktoria sekä Kaupissa sijaitsevaa Pirteriaa.

– Ravintoloissamme kaikista raaka-aineista kotimaista on noin kaksi kolmasosaa, Ståhlström kertoo.

Kotimaisuusaste vaihtelee tuoteryhmittäin. Lihasta kotimaista on lähes 95 prosenttia. Ulkomailta Fazerille tulee esimerkiksi lampaanliha, joka Ståhlströmin mukaan hankitaan Uudesta-Seelannista. Kotimaista kalaa on vain 38 prosenttia, koska se on opiskelijahintaisen ruoan valmistukseen hänen mukaansa liian kallista.

Keskustan Linna-ravintolaa ja Hervannan Hertsiä ylläpitävän Sodexon lihasta kotimaista on siipikarjasta 95 prosenttia, naudasta 90 prosenttia ja porsaasta 80 prosenttia.

Moreenimedia lähestyi ruoan alkuperään liittyen Tampereen yliopistolla toimivista ravintolayhtiöistä myös Juvenesta, josta ei hiihtolomien vuoksi kyetty vastaamaan kysymyksiin.

Ylioppilaskunta vahtii, mitä opiskelijat syövät

Ylioppilaskunta voi vaikuttaa kampusravintoloiden ruokatarjontaan. Tampereen ylioppilaskunnan (Trey) sosiaalipoliittinen asiantuntija Milka Hanhela kertoo, ettei uusi ylioppilaskunta ole vielä ennättänyt tapaamaan ravintoloiden edustajia.

Hanhelan mukaan Tampereen opiskelijaravintolat vastaavat opiskelijoiden toiveisiin ja huomioivat kampusten erilaiset asiakasryhmät. Keskustakampuksella on perustettu täysin vegaaninen ravintola, Kaupissa opiskelijoille tärkeää on se, että syömään pääsee nopeasti. Kasvisruoan merkitys on korostunut myös Hervannassa, mutta kampuksen Sååsbarissa tarjotaan myös liharuokaa.

– Kampuskohtaiset erot varmasti säilyvät, vaikka Tampereella onkin nykyään vain yksi ylioppilaskunta.

Opiskelijaruokaan ja -ravintoloihin liittyvistä asioista voi ottaa yhteyttä suoraan ylioppilaskuntaan, joka pystyy järjestämään tapaamisen ravintolapäälliköiden kanssa. Hanhelan mukaan yhteydenottoja tulee vain vähän. Trey edustaa opiskelijoita laajemmin, ja sen ehdotuksilla on yksittäistä opiskelijaa enemmän painoarvoa. Kampusravintolat ottavat palautetta vastaan myös suoraan opiskelijoilta, mutta yksittäinen mielipide hautautuu helposti massaan.

Trey tai sitä edeltäneet ylioppilaskunnat Tamy ja TTYY eivät ole viime aikoina puuttuneet siihen, miten ravintolat ilmoittavat ruoan alkuperän. Hanhela pitää asiaa kuitenkin tärkeänä.

– Olen itse kiinnittänyt huomiota siihen, että ottaisin kasvisruoan lisukkeeksi mielelläni enemmän perunaa, mutta tarjolla on aina riisiä, vaikka se on epäekologinen vaihtoehto, Hanhela sanoo.

Hinta ja saatavuus vaikuttavat ravintoloiden valintoihin

Keskeisin valintakriteeri on Fazer Foodin hankintajohtaja Timo Ståhlströmin mukaan se, että raaka-aine toimii sille tarkoitetussa ruoassa. Muita valintojen perusteita ovat saatavuus ja kustannukset. Saatavuudessa suurimmat heittelyt ovat kasviksissa.

– Käytämme mahdollisimman pitkään kotimaisia juureksia, perunoita ja vihanneksia. Viime kesänä juuressato jäi kuumuuden vuoksi heikoksi, jolloin esimerkiksi kotimaiset porkkanat loppuivat jo tammikuun alkuun mennessä, Ståhlström kertoo.

Vaikka suomalaisten raaka-aineiden hinta vaihtelee, pysyy opiskelijaravintoloissa annoksen hinta samana ympäri vuoden. Seurauksena talvikuukausina on käytössä Etelä-Euroopasta tuotuja elintarvikkeita.

– Marraskuulta helmikuulle käytännössä koko Eurooppa saa vihanneksensa Espanjasta. Täytyy myös miettiä, onko suomalainen kasvihuonevihannes ylipäätään hyvä valinta.

Sama asia mietityttää myös useaa Moreenimedian kyselyyn vastannutta.

– On vaikea sanoa, onko esimerkiksi Suomessa talvella valtavasti energiaa vievässä kasvihuoneessa kasvatettu kurkku tai tomaatti ilmastokuormaltaan pienempi kuin esimerkiksi Espanjasta tuotu, eräs vastaaja pohtii.