Sen piti olla aluksi vain hauska kokeilu, kun Turun kauppaopiston ylioppilaslinjalla välivuotta viettänyt Teija Ryösä päätti hakea harjoitteluun Pikku Kakkosen kuvaussihteeriksi. Ensimmäisenä päivänä Ryösä istui toimituspäällikön huoneessa pidetyssä toimituskokouksessa lattialla, sillä kaikille ei riittänyt tuoleja. Joku oli tehnyt omenapiirakkaa, siitä tuli tervetullut olo.

– Minun piti hakea muuallekin. Aloin kuitenkin pian nähdä, miten tosissaan ihmiset ottivat ohjelman tekemisen ja työskentelivät pitkään ja sitoutuneesti, Ryösä kertoo.

Nyt lähes 35 vuotta myöhemmin hänen työpäivänsä on muuttunut paljon. Jo ennen kello kahta Ryösä on palaveerannut freelancer-käsikirjoittajan kanssa tämän luoman hahmon tulevaisuudesta, pitänyt kehityskeskustelun, ollut suunnittelemassa uutta sarjaa ja hoitanut välissä sähköpostitse raha-asioita.

Vastaavana tuottajana Ryösän toimenkuvaan kuuluu pitää huolta, että sovitut asiat toteutetaan tänä vuonna ja samalla suunnitella Pikku Kakkosen tulevaisuutta. Ohjelman budjetti on haettava ja perusteltava hyvissä ajoin.

Toimituksen esimiehenä hän käy jokaisen työntekijän kanssa tekemisiä läpi, tukee ja tsemppaa tuotannossa. Ryösä myös antaa palautetta tekijöille ja vastaa yleisön viesteihin.

Laadukas ohjelma vaatii paljon taustatyötä

Pikku Kakkonen on poikkeuksellinen toimitus Ylessä, sillä se hoitaa itse koko ohjelman tuotantoketjun alusta loppuun, aina ohjelmistosuunnittelusta somemarkkinointiin.

Ohjelmaa tekevään joukkoon kuuluu paljon erilaisia osaajia: toimittajia, ohjaajia, tuottajia ja koodaajia. Työt menevät myös paljon ristiin, joten vuoden mittaan yksi työntekijä saattaa vaikkapa kirjoittaa, ohjata ja esiintyä. Tiimin monipuolisuus tekee sen johtamisesta mielenkiintoista.

Pikku Kakkosen ohjelmia varten tehdään paljon taustatyötä. Esimerkiksi tällä hetkellä tekeillä olevaa matematiikkasarjaa varten on etsitty parasta ja uusinta tietoa aineen oppimisesta.

– Ihmiset yllättyvät aina välillä tämän kuullessaan. Joskus tulee kommentteja, että “Ai, te olettekin miettineet tätä!”. Joo, jonkin verran ollaan, Ryösä naurahtaa.

Erityisen lämpimiä muistoja Ryösällä itsellään on Rölli-ohjelman kulisseista, sillä hän on ollut ohjelman tuotannossa mukana sen ensimmäisistä jaksoista lähtien. Uuden hahmon rakentamista oli mielenkiintoista seurata.

Ryösän mielestä ihanteellinen ohjelma herättää vahvoja tunteita puolesta ja vastaan, sillä silloin sen tietää kolahtaneen johonkin tiettyyn ryhmään erityisen hyvin. Pikku Kakkoseen tulee paljon palautetta. Kaikesta sisällöstä ei aina pidetä, mutta siksi ohjelmasta pyritäänkin tekemään mahdollisimman monipuolinen.

Erilaista ohjelmaa erilaisille lapsille

Pikku Kakkosen kohderyhmään eli 3–6-vuotiaisiin mahtuu erilaisia katsojia, jotka ovat kasvun eri vaiheissa. Kaikille on oltava ohjelmassa jotain.

Ryösä kertoo, että he pyrkivät tarjoamaan lapsille monipuolisen kattauksen satuja, musiikkia, urheilua ja faktaa rinnakkain ja eri välineissä. Pikku Kakkosta voi katsoa television lisäksi Yle Areenasta ja pelata sen pelejä mobiilisovelluksessa ja verkossa. Jatkuvasti pitää myös miettiä, mitä ohjelmasta puuttuu ja täydentää tarjontaa sitä mukaa.

Lapset ovat Ryösän mukaan siinä mielessä ennustettava yleisö, että heillä on tietyt ikävaiheet, joihin liittyvistä mielenkiinnonkohteista on paljon tietoa.

– Vaikka katselun välineet ja tavat lisääntyvät ja muuttuvat, lapsen kehitys pysyy samana, Ryösä toteaa.

Hän puhuu asiantuntevasti lapsista. Pikku Kakkonen ei kuitenkaan järjestä mitään erillistä koulutusta aiheesta. Osa työntekijöistä taustaltaan kasvatuksen ammattilaisia, mutta Ryösälle tietoa on kerääntynyt pitkän uran aikana. Hänen mukaansa muunkin journalismin tapaan myös Pikku Kakkosen on tunnettava yleisönsä.

Kotimainen pärjää Netflixille

Vaikka lastenohjelman tekeminen voi kuulostaa kevyeltä, Pikku Kakkosella on paineita. Toisaalta sen tulisi jatkaa yli 40-vuotista perinnettä, mutta toisaalta kehittyä ja uudistua. Yle on myös määritellyt lastenohjelmilleen periaatteet, joiden mukaan niiden tulee noudattaa tiedonvälityksessään “korkean journalistisen laadun vaatimuksia”.

– Näihin odotuksiin vastaaminen on työtämme. Ajattelemme kaiken lasten kautta. Mikä palvelee parhaiten tämän päivän lapsia? Miten pystymme tukemaan heitä kehityksessä ja kasvussa ja tuottamaan iloa, Ryösä kuvailee.

Pikku Kakkonen on pärjännyt hänen mukaansa hyvin Netflixin kaltaisten suoratoistopalvelujenkin tultua kilpailemaan lasten ajasta, sillä se pystyy tarjoamaan yleisölleen kotimaista ja turvallista sisältöä. Tähän eivät muut kilpailijat eivät samalla tavalla kykene.

Tärkeintä Ryösälle on pitää Pikku Kakkosen lippua korkealla ja säilyttää sen asema vahvana ja merkityksellisenä.

– Mutta se on lasten käsissä, hän muistuttaa.

Parhaita hetkiä töissä ovat Ryösän mielestä avointen ovien päivät, jolloin lapset pääsevät studiolle tapaamaan Pikku Kakkosen juontajia ja hahmoja. Ne ovat erityisiä hetkiä kaikille tekijöille, kun he näkevät, miten tärkeitä ovat yleisölleen.

Myös kuvaukset lasten kanssa ovat jääneet mieleen. Syrhämän ja Hui hai hiiden kaltaisten satuseikkailujen kuliseissa on saanut jännittää, saavatko juontajien ohjaamat pienet seikkailijat ratkaistua pulmat.

– Lapset ovat todella täpinöissään kuvauksissa, ja vapautuneet halaukset niiden jälkeen ovat aika liikuttavia.