On lit, fam ja squad. Yhdessä me voimme spuunailla, dropata tai stalkata. On olemassa keissejä, dinnereitä ja body positivityä. Näille sanoille ei ole suomennosta, mutta niitä käytetään paljon. Mutta ovatko kyseiset sanat suomen kieltä?

Englanninkielisiä lainasanoja on otettu kotikielemme käyttöön joko sellaisenaan tai niille on keksitty suomalaisia vastineita. Kotimaisten kielten keskuksen Kotuksen asiantuntija Eija-Riitta Grönros kirjoitti artikkelissaan, että vierassanoista helpoiten suomalaistuvat ne, jotka on mahdollista kääntää suoraan suomeksi. Joitain sanoja on kuitenkin lähes mahdotonta kääntää, ja englanninkielinen versio jää ainoaksi vaihtoehdoksi.

Kielikeissejä ja kehonviestejä -podcastissä Radio Moreenin toimittajat Veera Tuupanen ja Pihla Loula keskustelevat siitä, mistä lainasanoja tulee suomen kieleen sekä siitä, ovatko ne haitallisia kielellemme.

Lisäksi podcast käsittelee emojeja, eli noita kaikille tuttuja tunteita kuvaavia pikkukuvia. Hymiöt ovat viestittelijöille arkipäivää, mutta ovatko ne ainoastaan hyödyllisiä? Ovatko emojit kätevä tapa kirjata ylös kauppalista vai haittaavatko ne tunteiden ilmaisemista? Korvaavatko ne jotakin olennaista kielestämme tai kaventavatko ne viestintätaitojamme?

Tampereen yliopiston toimittajaopiskelijoiden podcast-sarjassa Kielikeissejä ja kehonviestejä selvitetään kielisolmuja ja tutustutaan sanattomaan viestintään.