Lapsia ei pitäisi jättää ilmastonmuutoskeskustelun ulkopuolelle. Keskusteltaessa tulisi kuitenkin huomioida lapsen ikä ja kehitystaso. Tärkeintä on, että aiheesta puhutaan varsinkin, jos lapsi itse siitä tahtoo puhua.

Luonto-Liiton ympäristökasvatuspäällikön Malva Greenin mukaan lapsi joutuu väistämättä elämään tulevaisuutensa maailmassa, johon ilmastonmuutos vaikuttaa. Siksi asiaa ei kannata salata tai pyrkiä täysin silottelemaan. Green kannustaa olemaan rehellinen ja puhumaan aiheesta lapselle vakavasti viimeistään teini-iässä.

– Ottaisin ilmastonmuutoksen puheeksi lapsen kanssa siinä vaiheessa, kun hän itse siitä kysyy.  Alle kouluikäisellä ei vielä ole valmiuksia ymmärtää laajaa ja monimutkaista ilmiötä kovin hyvin, sillä se on aikuisellekin vaikeasti hahmottuva, Green ohjeistaa.

Lapset tietävät, että jotain täytyy tehdä, mutta se ajatusmaailma luodaan positiivisen kautta. Tärkeätä on, että teet jotain ja voit vaikuttaa.

Johanna Peltola

Lapsi saattaa kuulla ilmastonmuutoksesta esimerkiksi uutisista tai keskusteluista muiden kanssa. Greenin mukaan aiheesta puhuminen ei sinällään aiheuta ilmastoahdistusta, vaikka keskustellessa ahdistus voi nousta esiin. On hyvä kuunnella, mitä lapsella on mielessä ja pyrkiä vastaamaan lapsen kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti, toivoa unohtamatta.

– Vaikka ilmastonmuutos vaikuttaa jo monin tavoin ympäristöön eri puolilla maailmaa ja esimerkiksi voimistaa myrskyjä, meillä on vielä mahdollisuus välttyä käsistä ryöstäytyneen ilmastonmuutoksen kaikkein haitallisimmilta vaikutuksilta, Green muistuttaa.

Tampereen kouluissa langat ovat opettajien käsissä

Tampereella Atalan koulussa 5A-luokan opettaja Johanna Peltola ja eskareista sekä 1.- ja 2.-luokkalaisista koostuvan yhdysluokan opettaja Anne Piirainen kertovat, että ihan pienille lapsille koulussa ei puhuta ilmastonmuutoksesta, mutta kaikkia koulun oppilaita ohjataan ilmastoystävällisiin tapoihin toimia.

– Pienten kanssa lähdetään ihan pienistä arjen teoista, kuten yritetään syödä ruokalassa lautaset tyhjiksi, käsiä pestessä ei valuteta vettä turhaan ja sammutetaan valot, Piirainen luettelee.

Peltolan mukaan Tampereen kaupunki on sitoutunut isoihin ilmastolupauksiin, mikä on hyvä asia, mutta vastuu käytännön toteutuksesta jää monesti opettajille.

– Korkealla tasolla tehdään isoja päätöksiä, mutta tavat toimia käytännössä täytyy luoda itse kouluissa. Meillä ei esimerkiksi ole valmiina jätteiden lajitteluastioita. Jokaisen täytyy kehitellä tällaiset asiat omasta takaa.

Atalan koulussa opettajat panostavat siihen, että lapset kokevat luonnon tärkeänä ja merkittävänä osana elämää ja maailmaa.

– Negatiivisista vaikutuksista emme ole puhuneet. Lapsille ei luoda uhkakuvia. Lapset tietävät, että jotain täytyy tehdä, mutta se ajatusmaailma luodaan positiivisen kautta. Tärkeätä on, että teet jotain ja voit vaikuttaa, Peltola painottaa.

Mitä lapset ajattelevat ilmastoasioista? Kuuntele lasten gallupvastaukset täältä.