– Ainoa harmittava asia täällä on se, että suomalaisiin tutustuminen on hankalaa, enkä tiedä, miten lähestyä heitä.

Näin toteaa brasilialainen vaihto-oppilas Joao Paulo Nunes Soares. Hän on huomannut saman haasteen, joka tuli ilmi Moreenimedian kyselyssä, jossa kartoitettiiin vaihto-opiskelijoiden kokemuksia Suomessa. Vastanneista puolet piti suomalaisten ystävien löytämistä vaikeana. Samalla liki 80 prosenttia vastaajista koki, että ulkomaalaisia ystäviä oli helppo saada.

Vaihto-opiskelijat nimesivät esimerkiksi kulttuurierot ja small talkin vaikeuden esteiksi tutustumiselle.

– Kulttuurimme ovat niin erilaiset, että pelkään tekeväni jotain väärin. Niinpä olen päätynyt viettämään paljon aikaa italialaisten kanssa, sillä kulttuurimme muistuttavat toisiaan, Soares kertoo.

Myös pelko käyttää englannin kieltä voi estää suomalaisia tutustumasta. Tämän on huomannut Yesselin Hermano, joka on ollut vaihto-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa sekä opiskelijalähettiläs Tampereella.

– Suomalaiset voivat olla ujoja ja jännittää puhua niin sanotulla rallienglannilla.

Yliopisto tiedostaa ikuisuushaasteen

Joel Passoja Tampereen yliopiston liikkuvuusyksiköstä kertoo, että vaihto-opiskelijoiden tutustuminen suomalaisiin on haaste, jonka selättämiseksi on kokeiltu erilaisia keinoja. Vaihto-opiskelukuplan syntyminen on kuitenkin yleistä.

– On varsin tavallista, että vaihto-opiskelijat ajautuvat viettämään aikaa toisten samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Tällöin paikallisiin tutustumisen puutetta ei huomaa kuin vasta paluun häämöttäessä.

Saman tunnistaa myös saksalainen vaihto-opiskelija Anja Hartewig.

– Meille muodostuu helposti niin sanottu Erasmus-kulttuuri, jolloin keskustelee vain tuttujen, samaa kieltä puhuvien kanssa.

Passoja kokee haasteeksi sen, että kv-opiskelijoiden lisäksi ainejärjestöaktiivit ja muut ruohonjuuritason toimijat vaihtuvat usein. Myös kielimuuri estää kansainvälisiä opiskelijoita osallistumasta paikallisen yliopiston toimintaan.

Tampereen yliopisto tuo vaihto-opiskelijoita yhteen suomalaisten kanssa kv-tuutoroinnin kautta. Myös Intercultural Communications -kurssi sekä suomalaisen kulttuurin opintojakso tarjoavat mahdollisuuden perehtyä suomalaisuuteen. Suoranaista kulttuuriperehdytystä ei kuitenkaan järjestetä.

Yhteisiä tapahtumia toivotaan lisää

Osa Moreenimedian kyselyyn vastanneista toivoi lisää tilaisuuksia tutustua erityisesti samaa alaa opiskeleviin suomalaisiin.

– Opintojen alussa voisi järjestää kampussuunnistuksen, jossa tehdään pari suomalaisesta ja vaihto-opiskelijasta, Hartewig ehdottaa.

Erasmus Student Network eli ESN järjestää runsaasti paikallisia tapahtumia, kuten tervetulojuhlan, saunailtoja, sitsejä sekä luontoretkiä. ESN Lappeenrannan puheenjohtajan Anna Nikitinan mukaan suomalaisia on vaikea saada tapahtumiin.

– Moni ajattelee, että ESN on vain vaihto-opiskelijoita varten, vaikka iso osa tapahtumistamme on avoimia kaikille. Yritämme kovasti saada lisää suomalaisia mukaan.

Nikitinan mukaan ESN ei järjestä tapahtumia, joiden varsinainen tarkoitus olisi tuoda yhteen suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita. Jotkut suomalaiset osallistuvat kuitenkin sitseille ja saunailtoihin.

– Näitä tapahtumia voisi olla lisää, mikäli vain aikaa ja järjestäjiä olisi enemmän. Esimerkiksi voisimme järjestää kielikahviloita tai suomalaistyylisiä illallisia.

Vaihto-opiskelijat ovat tyytyväisiä tuutoritoimintaan, mutta toivovat tapaavansa muita samaa alaa opiskelevia tai samoista asioista kiinnostuneita suomalaisia.

– Toivoisin erityisesti ainejärjestöltä lisää tapahtumia, joissa on sekä vaihto-opiskelijoita että suomalaisia, Soares esittää.

Why should you aim to make local friends in a new country? Read a comment here.