Kuten monilla, Marjatta Kujalan roskakorit löytyvät keittiöstä lavuaarin alta vetolaatikosta. Nirvassa asuva Kujala on kierrättänyt jo 15 vuotta, mutta muistaa ajan, kun sekajäte oli vielä kodin ainoa roskis.

– Sekajätteen muuttuminen energiajätteeksi oli suuri uudistus, kun nyt sekin hyödynnetään polttamalla.

Kujalalle kierrättäminen on tärkeää ympäristön säästämisen kannalta. Lajittelu on hänelle luonnollista, eikä se tunnu erityisen haastavalta. Kujala haluaa panostaa jätteiden hyödyntämiseen mahdollisimman hyvin.

Taloyhtiö on huolehtinut jäteastiat bio- ja energiajätteille, paperille, metallille ja lasille. Kartongin ja muovin Kujala vie läheiselle kaupalle.

– Ärsyttää, kun energiajätteeseen heitetään litistämättömiä kartonkipakkauksia, jotka vievät tilaa, Kujala pahoittelee.

Myös keskustassa asuvat Anselmi Moisander ja Vilma Perttula joutuvat kuljettamaan kartongin ja muovin kauempana sijaitseviin kierrätyspisteisiin. Kerrostaloyhtiön puolesta on järjestetty keräys metallille, lasille, biojätteelle ja paperille.

Tällä hetkellä Pirkanmaalla taloyhtiöiltä ei vaadita muovin ja kartongin kierrättämisen järjestämistä. Ainoastaan bio- ja energiajätteen keräys on pakollista. Vaatimus koskee kuitenkin vain viiden asunnon taloyhtiöitä ja sitä suurempia.

Pirkanmaan jätehuollon tilastojen mukaan useiden jätelajikkeiden keruu on lisääntynyt vuosien 2015 ja 2018 aikana. Esimerkiksi biojätteen keräysmäärä on noussut 35 kilosta 39 kiloon asukasta kohti. Myös metallin määrä on noussut 10 kilosta 13 kiloon. Sen sijaan kartongin ja pahvin keruu on vähentynyt yhdellä kilolla.

Pispalalaisen Jouni Wallanderin rivitaloyhtiö on järjestänyt keräyksen pelkästään sekajätteelle. Wallanderit lajittelevat parhaansa mukaan puutteellisista kierrätysmahdollisuuksista huolimatta. Kotitaloudessa pyritään lajittelemaan kartonki, paperi sekä jonkin verran metallia ja lasia. Lähin kierrätyspiste on kilometrin päässä, muovinkeräys vielä kauempana. Jätteet on vietävä kierrätyspisteille autolla, mikä on yksi syy kierrättämisen vähäisyydelle.

– Muovijätettä tulee paljon, ja sitä tekisi mieli kierrättää eniten. Tällä hetkellä se on kaikkein hankalinta, Wallander harmittelee.

EU:lta uusia kierrätystavoitteita

Pirkanmaan jätehuollon kautta kulkevan jätteen kierrätysaste oli 29,8 prosenttia vuonna 2018. Kierrätysasteella tarkoitetaan kierrätykseen ohjatun jätteen osuutta kaikesta kerätystä yhdyskuntajätteestä. Alueittain kierrätysasteissa huomioidaan hyvin erilaisia asioita, jolloin niiden vertailu keskenään on vaikeaa.

EU:n yhdyskuntajätteestä yli neljäsosa päätyy edelleen kaatopaikoille. Uusien kierrätystavoitteiden mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta koko unionissa vähintään 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kansallista lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan, mikä tulee Pirkanmaan jätehuollon toimitusjohtaja Harri Kallion mukaan tiukentamaan määräyksiä huomattavasti. Tämä ei ole ristiriidassa Pirkanmaan jätehuollon strategian kanssa, sillä kierrätysasteen nostaminen on tavoitteena muutenkin.

– Tärkeää on, että lajittelu tuottaa aidosti ympäristöhyötyjä. Esimerkiksi kartongin kerääminen maakunnista dieselautolla saattaa aiheuttaa enemmän ympäristöpäästöjä kuin mitä kerätyistä kartonkipakkauksista tullaan hyötymään, Kallio huomauttaa.

Kallion mukaan suurin huoli on tällä hetkellä biojäte, jota heitetään paljon sekajätteeseen. Tekeillä on uusi biokaasulaitos, joka hyödyntäisi biojätteen liikennepolttoaineeksi. Jäte-erät menevät kuitenkin sekaisin, kun biojätettä joutuu sekajätteen joukkoon.

– Meidän on pakko rakentaa lajittelulaitos, koska tiedämme, että kaikki eivät erottele bio- ja sekajätettä.

Tila vaikuttaa kierrättämiseen

Kalevalaiset Mia ja Lasse Harju lajittelevat paperin, kartongin, metallin, biojätteen, lasin ja muovipullot. Taloyhtiö on järjestänyt kierrätyksen kaikille jätelajeille, mutta Harjut eivät lajittele muovia kovin tarkasti tilan puutteen takia.

– Taloyhtiö on järjestänyt asiat hyvin, mutta kotona pitäisi olla enemmän vetolaatikoita, Mia Harju toteaa.

Myös lapsen jääkiekkovälineet laitetaan kiertoon ja uusia hankitaan käytettynä. Muutenkin perheen lapset osallistuvat ahkerasti kierrättämiseen. Erityisesti 7-vuotias poika valistaa kierrättämisestä. Kauppareissulle lähtiessä hän muistuttaa oman kassin mukaan ottamisesta

– En kehtaa ostaa enää muovikassia, joten ennemmin kannan ostokset käsissäni, Mia Harju naurahtaa.