Suomalaisten mielissä kummittelee erilaisia uhkakuvia ilmastonmuutoksesta. Moreenimedia keräsi verkkokyselyllä vastauksia suomalaisten luontoa koskevista tulevaisuuden näkymistä.

Useat uskovat, että sääolosuhteemme muuttuvat keski- tai eteläeurooppalaisemmiksi, neljän vuodenaikamme erot hämärtyvät, talvista tulee lumettomia ja kesät muuttuvat entistä kuumemmiksi. Ihmiset ajattelevat myös, että luonnon monimuotoisuus köyhtyy selkeästi ja saamme runsaasti tulokaslajeja. Tampereen alueella levitettyyn suomalaisten luontoasenteita selvittävään verkkokyselyyn vastasi kaikkiaan 564 ihmistä.

Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntijan Riku Lumiaron mukaan Suomen keskilämpötila on jo nyt noussut 2,3 astetta. Marras- ja joulukuu ovat lämmenneet mittaushistorian alusta lähtien keskimäärin viisi astetta. Kesien lämpötilat nousevat tulevien vuosikymmenten aikana vähiten.

– Suomen kesät ovat keskimäärin 0,7 astetta lämpimämpiä kuin ennen. Alituisia kuumia ja kuivia hellekesiä on odotettavissa vasta noin 50 vuoden päästä. Pohjois-Atlantilta saapuvat saderintamat ja ilmavirtaukset hillitsevät kesien lämpötiloja, Lumiaro kertoo.
Täysin lumettomia talvia ei niin ikään ole vielä odotettavissa kuin mahdollisesti Etelä-Suomessa vasta 30 vuoden päästä, eikä Pirkanmaalla vielä silloinkaan.

– Suomenlahti ei ole jäätynyt 2000-luvulla kuin kerran vuosien 2005–2006 välisenä talvena. Kattavaa, paksua jääpeitettä ei ole sen jälkeen muodostunut, Lumiaro toteaa.
Kun jääpeiteaika lyhenee, sateet lisääntyvät nykyisestä jopa 20–60 prosenttia.

Tulokaslajeja saapuu enemmän kuin vieraslajeja

Valtaosa kyselyyn vastanneista uskoi, että Suomeen saapuu ilmastonmuutoksen myötä yhä enemmän haitallisia vieraslajeja.

Lumiaron mukaan 2000-luvulla Suomeen on tullut yli tuhat uutta lajia. Näiden lajien joukossa on myös vieraslajeja, jotka ovat ihmisten tuomia. Eniten saapuu tulokaslajeja, jotka tulevat omin neuvoin – joko jalkaisin tai siivin tuulen mukana.

– Tänä vuonna tuli euroopansakaali eli kultasakaali. Uusia lajeja leviää Suomeen, kun ilmasto muuttuu niille suotuisaksi. Esimerkiksi 1990-luvulta laskien tänne on tullut 150 uutta perhoslajia, joista 46 on jäänyt pysyvästi.
Uudet lajit ja lämpenevä ilmasto vievät tilaa vanhoilta eläin- ja hyönteislajeiltamme. Lumiaro ei kuitenkaan usko, että tulevina vuosikymmeninä tutut eläimet ja hyönteiset katoaisivat lajistostamme.

– Suomi on kuitenkin pitkä maa, joten muut lajit vain siirtyvät etelästä pohjoisemmaksi pois uusien lajien tieltä.

Lehtipuut valtaavat metsät

Yhtenä luontomme tärkeimmistä asioista kyselyn vastaajat pitivät Suomen metsiä. Noin 30 vuoden päästä Suomen lämpötila on noussut Lumiaron mukaan 3,5 astetta. Tuolloin keskisessä Suomessa vallitsee hänen mukaansa lehtimetsävyöhyke. Metsien lehtipuumäärät on jo nyt selvästi lisääntyneet. Vaahteran määrä kasvaa, ja tammen taimia näkyy metsässä enemmän kuin ennen.

– Ilmaston lämmetessä hyönteistuholaiset, kuten kirjanpainaja ja havununna, lisääntyvät. Talvella kun maa ei ole jäässä eikä roudassa, talvimyrskyjen aiheuttamat metsätuhot ovat vakavampia, Lumiaro kertoo.

Kyselyyn vastanneista valtaosa ajatteli Suomen luonnon muuttuvan huomattavasti tulevina vuosikymmeninä.

Ilmastomme muuttuu ja on muuttunut koko ajan, mutta radikaaleja muutoksia ei ole kuitenkaan odotettavissa edes 50 vuodessa. Suomalaisille arvokas raikas hengitysilmakin pysyy entisellään.

– Hengitysilma tulee pysymään hyvänä. Suomessa se on yksi parhaita Euroopassa. Se ei muutu. Isoissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, hengitysilma saattaa hieman heiketä.

Lumiaron mukaan Suomi ja muut Pohjoismaat lämpenevät keskimäärin kahdesta kolmeen kertaa nopeammin kuin muu maailma, mutta ilmastonmuutos ei silti meillä näy samaan tapaan kuin esimerkiksi etelässä Välimeren tai Saharan alueiden äärimmäinen kuivuus ja kuumuus.

– Meillä ei sellaisia ongelmia tule olemaan edes tällä vuosisadalla.