Äänikirjojen suosio, sanojen korvaaminen emojeilla ja videon lisääntyminen saavat kyseenalaistamaan perinteisen lukutaidon merkityksen. Voitaisiinko jatkossa esimerkiksi tenttikirjat ja valtion tiedotteet julkaista audiona?
Tampereen yliopiston apulaisprofessori Tuomas Harviaisen mukaan on teoreettisesti mahdollista, että tulevaisuudessa audio ja video syrjäyttäisivät kirjoitetun tekstin. Hän ei kuitenkaan pidä sitä loogisena tai todennäköisenä kehityskulkuna. Esimerkiksi erityisosaamista vaativissa töissä tullaan yhä edelleen tarvitsemaan lukutaitoa.
Tekstin jälkeisestä ajasta kuitenkin puhutaan jo. Futuristi Sari Stenfors huomauttaa, että tiede perustuu vielä kauan tekstiin. Sen takia hänen mielestään olisi demokratiateko muuttaa esimerkiksi luennot video- tai äänimuotoon. Jos tiede etääntyy tavallisista ihmisistä, valheellista tietoa on entistä helpompi levittää.
Yhä monimutkaisempi lukutaito
Apulaisprofessori Harviaisen mukaan pitkien tekstien korvautuminen yksittäisellä meemikuvalla vie kohti monitulkintaista visuaalisuutta, joka vaatii erilaisia lukutaitoja kuin perinteinen teksti. Lukutaidon sijaan puhutaankin monilukutaidosta. Se on taitoa suhtautua maailmaan samaan aikaan avoimesti ja terveen kriittisesti.
Lukutaito vaatii siis ihmiseltä yhä enemmän, mutta samaan aikaan suomalaisten lukutaito heikkenee.
Lukutaidon tulevaisuudessa leijuu synkkiä uhkakuvia. Harviaisen mukaan ihmisten lukutaidot ovat uhanalaiset etenkin lähdekritiikin osalta. Lisäksi hän huomauttaa, että myöskään lapset ja nuoret eivät hallitse suvereenisti monilukutaitoa, vaikka saavat siihen koulussa opetusta. He luottavat liian herkästi hakukoneisiin ja internetin sisältöihin, eivätkä ole tottuneet etsimään tietoa muista lähteistä, kuten kirjallisuudesta, selittää Harviainen.
Lukutaidottomuus syrjäyttää yksilöitä ja polarisoi yhteiskuntaa
Lukutaito ei ole pelkästään yksilöiden asia vaan myös yhteiskunnallinen ilmiö. Se saattaa tulevaisuudessa polarisoida yhteiskuntaa. Jo nyt on havaittu, että lukutaito on heikentynyt etenkin huono-osaisten perheiden lapsilla ja pojilla.
Harviaisen mukaan lukutaidon eriarvoistumiseen liittyvät uudet mobiiliteknologiat kuten älypuhelimet. Jos perheellä ei ole varaa ostaa lapselle tarvittavia laitteita, tämä ei pääse lukemaan samoja tekstejä kuin muut lapset. Kirjastot ovat perinteisesti tukeneet lasten lukemista, mutta ne eivät voi hankkia lapselle omaa tablettia tai älypuhelinta. Tämän takia tarvitaan yhä enemmän perheiden tukea.
Suomessa on noin puoli miljoonaa aikuista, joilla ei ole riittävää lukutaitoa nyky-yhteiskunnassa pärjäämiseen. Ilman lukutaitoa on vaikea siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin. Harviainen muistuttaa, että nuorten lisäksi syrjäytymisvaarassa ovat jo työelämän jättäneet vanhukset. Heille uudet viestinnän tavat ja välineet ovat vieraita.
Tekstien eri muodot eivät ole toistensa kilpailijoita
Miten varmistetaan, että lapset oppivat nykymaailmassa tarvittavat lukutaidot?
Lastenkirjallisuuden asiantuntija Päivi Heikkilä-Halttunen painottaa kodin merkitystä lapsen lukemaan oppimisessa. Lukutaito kannattelee lasta pitkälle aikuisuuteen ja vähentää syrjäytymisriskiä.
Kaikkea vastuuta ei voida kuitenkaan sysätä perheiden harteille. Varsinkin uudet tekstimuodot saattavat olla vieraita vanhemmille. Äidinkielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtori Kaisu Rättyän mukaan lasten lukutaidon heikentymisen taustalla on luokanopettajakoulutuksen vähäinen äidinkielen ja kirjallisuuden opetus. Opettajaopiskelijat eivät saa tarvittavia valmiuksia opettaa lapsia lukemaan ja kirjoittamaan.
Rättyä tarjoaa ongelman ratkaisuksi pakollisen äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen lisäämistä luokanopettajakoulutuksessa.
Tekstin uusia muotoja voidaan hyödyntää lasten lukemaan oppimisessa. Äänikirjat ja e-kirjat saattavat innostaa lukemaan sellaisia, joille painetut tekstit ovat hankalia.
Myös sosiaalisessa mediassa tapahtuva lukeminen on hyvää arkista lukemista. Tekstien eri muodot eivät ole toistensa kilpailijoita tai vihollisia. Ne vain osoittavat, että lukeminen on nykyään mahdollista monin eri tavoin.