Nekalan tekstiilipaja Nextiilissä käy perjantai-iltapäivänäkin kova kuhina. Kymmenet käsiparit tyhjentävät lajittelutasoille lahjoitustekstiileillä täytettyjä muovipusseja ja erottelevat erilaatuiset tekstiilit omiin laatikoihinsa.
Nextiilin työnohjaaja Helena Käppi kulkee tottuneesti vaatesäkkejä lainehtivassa lajittelutilassa ja esittelee Nextiilin toimintaperiaatteita. Kaikki pajasta lähtevä materiaali punnitaan, ja luvut puhuvat puolestaan: vuonna 2018 Nextiilistä lähti eteenpäin noin 190 000 kiloa tekstiilejä. Tämän vuoden arvioitu kierrätysmäärä liikkuu noin 250 000 kilossa. Käpin mukaan kierrätettävä tekstiilimäärä kasvaa muutamalla kymmenellätuhannella kilolla joka vuosi.
Kierrätettävä tekstiilimäärä kasvaa muutamalla kymmenellätuhannella kilolla vuosittain.
Helena Käppi, työnohjaaja
Kulutusilmapiiri muuttuu, mutta ei välttämättä parempaan suuntaan
Jyväskylän yliopiston kulutustutkimukseen ja sosiologiaan erikoistuneen professori Terhi-Anna Wilskan mukaan Suomen tämänhetkisessä kulutusilmapiirissä on ollut jo pidemmän aikaa nähtävissä muutoksia kierrätysmyönteisempään suuntaan. Muutoksissa ei kuitenkaan aina ole kysymys tietoisesta pyrkimyksestä ympäristöystävällisempään käyttäytymiseen.
–Nykyisissä kulutustrendeissä on ennen kaikkea kysymys kuluttajalle markkinoiduista mielikuvista, joissa korostuvat ajatus markkinoidun tuotteen ainutlaatuisuudesta ja vihreistä arvoista.
Wilska toteaakin, että kulutuskulttuuri murtuu vasta, kun sukupolvet vaihtuvat. Hänen mukaansa suomalaiset eivät olisi valmiita luopumaan omaisuudestaan ja kulutustottumuksistaan kertarysäyksellä, vaan kulutuksen säätelyä tulisi toteuttaa verojen ja lakien avulla pidemmällä aikavälillä.
Nextiilin Käppi on Wilskan kanssa samoilla linjoilla, mutta toteaa kuitenkin, että tekstiilipajan arjessa näkyy jokaisen ihmisryhmän oma tapansa kierrättää:
–Pajan yhteydessä olevassa vintage-vaatekaupassa ostoksiaan tekevät useimmiten noin 20–30 -vuotiaat nuoret aikuiset, joille kierrätysmuoti on osa omaa identiteettiä ja ideologiaa. Tyypillisin lahjoittaja on kuitenkin yli 50-vuotias ihminen, jolle on ensisijaisen tärkeää, että mahdollisesti koko elämän ajan mukana kulkeneet vaatteet ja tekstiilit päätyvät uusiokäyttöön.
Nuorten kulutuskäyttäytyminen on ristiriitaista
Nuorten kulutustottumukset muuttuvat
- Moreenimedian Tampereen yliopiston opiskelijoille teettämän kyselyn mukaan nuorten kulutustottumukset ovat murroksessa
- Puolet kyselyyn vastanneista totesi, että lisääntynyt uutisointi ilmastonmuutoksesta ja ylikulutuksesta on vaikuttanut heidän kulutustottumuksiinsa
- Suurimmat motiivit käytetyn tavaran ostamiselle olivat tuotteen edullisempi hinta sekä ”moraalisen krapulan” välttäminen
- Kysely toteutettiin sähköpostitse syyskuussa 2019. Vastauksia tuli yhteensä 32.
Wilskan mukaan sosiaalinen media luo erityisesti nuorten keskuuteen kulutuskäyttäytymiseen ristiriitoja, sillä some on todella hyödyllinen työkalu tiedon ja parempien kulutustottumusten levittämiseen, mutta toisaalta esimerkiksi Facebookin ja Twitterin liiketoiminta perustuu nimenomaan tehokkaaseen mainontaan, jonka avulla kuluttajalle pyritään myymään mahdollisimman tehokkaasti esimerkiksi uusia vaatteita. Moni Moreenimedian kyselyyn vastannut mainitsikin liittyneensä esimerkiksi Facebookin kirpputoriryhmiin.
Suurena mediailmiönä näyttäytynyt nuorten ilmastoahdistus on myös kaksiteräinen miekka, sillä Wilskan mukaan ilmastoahdistuksen vuoksi ei olla kuitenkaan valmiita luopumaan lomalennoista tai mieliruoista.
–Nuoret tyypillisesti sovittelevat ideologioita päälleen kuin vaatteita, mutta se ollaan valmis heittämään naulaan mikäli siitä kiinni pitäminen vaatisi liikaa uhrauksia.
Nuoret tyypillisesti sovittelevat ideologioita päälleen kuin vaatteita.
Terhi-Anna Wilska, professori
Lue Teemu Peltoniemen kommentti: kapitalistinen markkinointikoneisto tarjoaa jokaiselle oman tapansa kasvattaa ylikulutusongelmaa