”Suomalainen voittaa aina”. Slogan, jonka jokainen osaa varmasti yhdistää Veikkaukseen ja rahapeleihin. Suomalaiset vaikuttavat omaksuneen tämän lausahduksen, sillä rahapelien kulutus on maassamme suurinta koko Euroopassa.
Rahapeliongelmat ovat Suomessa yleisiä, osittain runsaan pelaamisen seurauksena. Vuoden 2015 tilastojen mukaan 3,3 prosentilla 15–74-vuotiaista on rahapeliongelma, mikä on eniten Pohjoismaista.
Lisäksi yli 700 000 suomalaisella on ongelmallisesti pelaava läheinen, joten haitat vaikuttavat suureen osaan väestöstä – joko suoraan tai välillisesti.
Peliongelmat ovat olleet merkittävä aihe viime aikojen keskustelussa Veikkauksen ja rahapelimonopolin ympärillä. Etenkin Veikkauksen markkinointia on kritisoitu liian aggressiiviseksi, ja yhtiön edustajatkin ovat myöntäneet että sen suhteen on tehty virheitä. Kohua ovat aiheuttaneet muun muassa radiomainokset, joissa kuvitteellinen terapeutti pitää pelihaluja hyväksyttävinä ja kannustaa asiakkaitaan tyydyttämään niitä.
Veikkauksen tekemä tuotto jaetaan yhteiskunnallisiin kohteisiin, kuten kulttuuriin sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi. Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuoli, sillä puolet rahapelien tuotoista tulee 5,2 prosenttia eniten pelaavilta. Toisin sanoen ne joilla on todennäköisimmin ongelmia pelaamisensa kanssa tuottavat todella suuren osan voitoista.
Haitallinen pelaaminen ei liity vain yksilöihin vaan koko yhteiskuntaan. Sen taustalla voi olla monia eri syitä, mutta rahapeliongelmat ovat yleisimpiä työttömillä tai lomautetuilla sekä työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla.
Ongelmat yhdistyvät usein elämäntilanteeseen, ja niitä pitäisi siksi tarkastella laajemmin kuin vain yksilötasolla.
Monopolia on kyseenalaistettu
Rahapelimonopoli mahdollistaa Veikkauksen toimimisen alalla yksinoikeudella. Monopoli on oikeutettu vain siksi, että sen ensisijainen tehtävä on vähentää pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Veikkauksen toimet ovat siis syystäkin jatkuvasti suurennuslasin alla.
Suomen rahapelijärjestelmä uudistui vuonna 2017, kun Veikkaus, Finntoto ja RAY yhdistyivät Veikkaus Oy:ksi. Yhdistymisellä pyrittiin ehkäisemään ja vähentämään pelaamisesta aiheutuvia haittoja vielä entistä paremmin.
Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian väitöskirjatutkijan Iina Savolaisen mukaan tehdyt muutokset ovat hitaita, joten voi olla liian aikaista arvioida niiden positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia. Toistaiseksi asetetut tavoitteet eivät kuitenkaan ole toteutuneet.
Veikkaukseen kohdistunut kritiikki on johtanut nykyisen rahapelijärjestelmän kyseenalaistamiseen. Suomella on ainoana EU-maana käytössä täydellinen rahapelimonopoli. Esimerkiksi Ruotsissa siirryttiin tämän vuoden alussa lisenssijärjestelmään, jossa peliyhtiöt voivat hakea lisenssiä toiminnalleen.
THL:n rahapelaamisen asiantuntijan Susanna Raisamon mukaan monopolilla on Suomessa edellytykset toimia jatkossakin eikä sen purkaminen lähitulevaisuudessa ole todennäköistä. Hänen mukaansa korvaavan rahapelijärjestelmän sijaan nykyistä järjestelmää pitäisi kehittää, jotta pelaamisesta aiheutuvat haitat saataisiin minimoitua.
Tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä selkeää ratkaisua, mutta siihen on useita potentiaalisia vaihtoehtoja. Yksi on pakollinen tunnistautuminen rahapeleissä, mikä on Suomessa tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022. Se tarjoaisi Veikkaukselle paremman mahdollisuuden pelaamisen kontrolloimiseen.
Veikkauksella on suuri rooli rahapeliongelmien vähentämisessä, mutta se ei ole yksin vastuussa siitä. Raisamon mukaan esimerkiksi koulun terveystiedon tunneilla voitaisiin informoida nuoria rahapelaamisen todennäköisyyksistä ja haitoista, jotta tulevaisuudessa suomalaiset ymmärtäisivät rahapelaamista paremmin.
Jutussa on hyödynnetty muun muassa Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusta ”Suomalaisten rahapelaaminen 2015”, Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen artikkelia ”Rahapelaaminen Pohjoismaissa” sekä Iina Savolaisen ja Susanna Raisamon haastatteluja.