Mielenosoitukset järjestetään usein nopeasti reagoiden ajankohtaisiin ongelmiin. Viime lauantaina järjestetyssä mielenosoituksessa tamperelaiset vastustivat Turkin sotatoimia. Syyskuun lopussa Tampereella järjestetty Ilmastolakko keräsi Keskustorille satoja mielenosoittajia.

Tilastokeskuksen kyselyn mukaan vain 3 prosenttia vastasi osallistuneensa mielenosoitukseen viimeisen 12 kuukauden aikana. Suurinta kiinnostusta mielenosoituksiin osoittavat alle 25-vuotiaat, joilla osallistumisprosentti oli koko väestöön nähden kaksinkertainen.

Mielenosoitukset Tampereella syntyvät rutiinilla

Oskari Jokinen on ollut järjestämässä syksyn aikana mielenosoitustilaisuuksia Kurdistanin Ystävät Tampere -verkoston kautta. Hän kuvaa mielenosoitusten järjestämistä rutinoituneeksi toiminnaksi. Tampereen keskustassa on totuttu lähtemään liikkumaan kulkueena Tullintorilta Keskustorille, jossa pidetään usein puheita käsiteltävästä aiheesta.

– Meillä on valmiina olemassa tietoa siitä, mistä saadaan kaiuttimia ja muuta välineistöä. Aloitamme päättämällä päivän ja sovimme, kuka suunnittelee flaikut, Jokinen kertoo.

Kokoontumislaki asettaa velvoitteita järjestäjille. Lain mukaan mielenosoitus on järjestettävä rauhanomaisesti, osanottajien tai sivullisten turvallisuutta vaarantamatta ja heidän oikeuksiaan loukkaamatta. Tilaisuutta järjestettäessä on huolehdittava siitä, ettei kokoontuminen aiheuta huomattavaa haittaa ympäristölle. Ilmoitusvelvollisuus sitoo järjestäjää tiedottamaan poliisia tilaisuudesta vähintään 24 tuntia ennen mielenosoitusta.

Myös Sisä-Suomen poliisilaitoksen komisario Ismo Rajala painottaa järjestelyn tärkeyttä tilaisuuksien sujuvuudessa. Rajalan mukaan Tampereen keskustan rakennustyöt vaikuttavat mielenosoitusten sijaintien suunnitteluun, kun osallistujamäärä on suuri.

– Hienoa, että otetaan kantaa, mutta täytyy muistaa, että kaupungin muun liikenteen pitää myös toimia samaan aikaan. Katuverkoston tukokset tuovat kauppa- tai työmatkaliikenteessä oleville kansalaisille harmia, Rajala kertoo.

Mielenosoitusten osallistujamäärät vaihtelevat aiheen ja poliittisen tilanteen mukaan. Tilaisuudet eivät enää Oskari Jokisen mukaan kerää suuria väkijoukkoja mutta viesti tavoittaa päättäjät myös median välityksellä. Mielenosoitukset eivät hänen mukaansa ole tällä hetkellä suosituin vaikuttamisen tapa, vaan keino herättää keskustelua.

– Mielenosoitus ei ehkä välittömästi tuota muutosta, mutta se muovaa asenteita ja mahdollistaa muutoksen syntymistä tulevaisuudessa, Jokinen kommentoi mielenosoitusten vaikuttavuutta.

Millaisena vaikuttamisen keinona tamperelaiset kokevat mielenosoitukset? Kuuntele gallup täältä.