Oulun yliopiston tähtitieteen dosentti Pertti Rautiainen uskoo, että esimerkiksi Marsin terraformaus eli maankaltaistaminen ei ole täysin vailla realismia. Aihetta on käsitellyt muun muassa amerikkalainen teoreettinen fyysikko Michio Kaku teoksessaan The Future of Humanity (2018).
tiede Ilmiöt

Tieteistarinoiden alukset vievät meidät tähtiin – todellisuus antanee odottaa vielä satoja vuosia

Eksoplaneettatutkimuksessa koetaan parhaillaan kultakautta. Vieraita maailmoja tunnetaan pian reilusti yli 4 000. Dosentin mielestä tärkeä välietappi tiellä tähtiin on miehitetyt lennot Kuuhun ja Marsiin.

Niko Seppä

toimittaja, kuvaaja

Niko Seppä

Oulun yliopiston tähtitieteen dosentti Pertti Rautiainen kuvailee itseään varovaiseksi optimistiksi, mitä tulee miehitetyn tähtienvälisen avaruuslennon onnistumiseen. Varovaisuuteen onkin useita syitä, ei vähiten huikeat tähtienväliset etäisyydet.

– Jos optimistit heittävät vuosiluvun 2100, itse olisin taipuvainen lisäämään siihen vielä muutaman sata vuotta.

Dosentti Pertti Rautiainen hahmottaa valtavia kosmisia etäisyyksiä ja erilaisten kappaleiden kokoja kotoisten esimerkkien, kuten vaahteran siemenen, avulla.

Tutkijan mielestä olennainen välivaihe ennen pidempiä miehitettyjä avaruusmatkoja eksoplaneetoille on paluu Kuun kamaralle sekä tietenkin matka Marsiin.

– Jos Kuuhun saadaan rakennettua vaikka pienimuotoisia tehtaita tuottamaan tekniikkaa avaruuslennoille, alukset voidaan lähettää matkaan paljon helpommin kuin Maasta.

Suomessa tähtitiedettä voi opiskella ja alan tutkimusta tehdään kolmessa yliopistossa: Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Myös tamperelaiset ammattikorkeakouluopiskelijat ovat voineet tutustua kaukaisten kappaleiden asuttamiseen liittyviin ongelmiin Nasan Epic Challenge -ohjelmassa.