Oman Aurinkokuntamme ulkopuolelle suuntautuvat miehitetyt avaruusmatkat on suosittu aihe populaarikulttuurissa. Tosielämässä optimistisimpienkin tieteilijöiden mielestä tähtimatkat tarvitsevat onnistuakseen paitsi vuosikymmenten pitkäjänteistä tutkimustyötä, myös tarpeeksi rahaa. Teknologisia haasteita ei välttämättä ratkota vielä satoihin vuosiin.
Tunnettuja ihmiskunnan tähtiin levittäytymisen puolestapuhujia olivat muun muassa tähtitieteilijät Carl Sagan (1934–1996) ja Stephen Hawking (1942–2018). Nykyisin optimistista kantaa edustaa esimerkiksi teoreettinen fyysikko Michio Kaku.
Oulun yliopiston tähtitieteen dosentin Pertti Rautiaisen mukaan 60-luvun miehitettyyn kuulentoon tähdännyt Apollo-ohjelma nieli Yhdysvaltain vuosittaisesta budjetista nykyisen noin 0,5 prosentin tason sijaan parhaimmillaan nelisen prosenttia. Hänen mukaansa vastaavaa panostusta ei ole sen jälkeen nähty.
Euroopan eteläinen observatorio (ESO) rakentaa parhaillaan Chilen rannikolle halkaisijaltaan liki 40-metrisellä pääpeilillä varustettua ELT-teleskooppia (Extremely Large Telescope), jolle asetetaan sen valmistuttua mittavia odotuksia.
Uudet, lähikoina valmistuvat teleskoopit parantavat kokonaisen kertaluokan verran havaintotarkkuutta. Se tarkoittaa, että esimerkiksi eksoplaneettojen ilmakehien koostumuksista saadaan tietoa.
Niin ELT kuin muutkin seuraavan sukupolven teleskooppihankkeet petaavat meneillään olevan avaruustutkimuksen kultakauden seuraavaa vaihetta. Kiina, Intia ja useat yritykset panostavat parhaillaan merkittävästi avaruustutkimukseen.
Tällä hetkellä tähtitieteilijöiden erityisen mielenkiinnon kohteena ovat Aurinkokunnan ulkopuolella sijaitsevat kaukaiset maailmat eli eksoplaneetat. Tutkijoita askarruttaa muun muassa kysymys elämän mahdollisuudesta muualla avaruudessa.
Eksoplaneetat voivat olla hurjia paikkoja
Useimmat eksoplaneetat ovat tuntemamme kaltaiselle elämälle vihamielisiä paikkoja muun muassa emotähdeltään ja muualta avaruudesta tulevan kosmisen säteilyn vuoksi.
Lisäksi eksoplaneettojen lämpötilat vaihtelevat rajusti. Jotkut ovat jopa alle –200 asteessa halkeilevia pakastimia ja toiset yli 2 000 asteessa paahtuvia helvettejä. Ennakkokäsityksistä poiketen useat eksoplaneetat kiertävät lähellä tähteään.
Proxima Centauri b
- Proxima b on noin 4,2 valovuoden päässä sijaitseva Maata lähinnä oleva eksoplaneetta. Sen löysi suomalainen tähtitieteilijä Mikko Tuomi. Löytö vahvistettiin loppukesällä 2016.
- Planeetta kiertää tähteään Proxima Centauria niin kutsutulla elämänvyöhykkeellä. Se merkitsee, että kiertolaisen pinnalla voi esiintyä vettä nestemäisessä muodossa.
- Proxima b:n massa vastaa likimain Maan massaa. Sen pintalämpötila on keskimäärin −39 °C.
- Mahdollisen elämän kannalta olot planeetalla lienevät kuitenkin liian ankarat. Tutkijat odottavatkin seuraavaksi tietoja siitä, onko Proxima b:llä kaasukehä tai magneettikenttää.
Heinäkuussa 2017 Nasa kertoi suorittaneensa tietokonemallinnuksen, jossa Maan kaltainen planeetta ilmakehineen sijoitettiin Proxima [Centauri] b:ksi nimetyn planeetan kiertoradalle. Proxima b kiertää Proxima Centauria, joka on noin neljän valovuoden päässä sijaitseva Aurinkoa seuraavaksi lähin tähtemme.
Proxima b kiertää tähteään niin kutsutulla elämänvyöhykkeellä, joka punaisen kääpiötähden tapauksessa on hyvin lähellä tähteä. Mallinnus kuitenkin paljasti, ettei Maan ilmakehän kaltainen kaasukehä välttämättä kestäisi tällaisessa ympäristössä. Selitykseksi nousee ennen muuta Proxima Centaurin voimakas tähtituuli ja ultraviolettisäteilyä lähettävät purkaukset.
Tähtitieteen dosentti Harry Lehto Turun yliopistosta arvioi, ettei tyhjiöön kannata lähettää ketään, mikäli osoittautuu, ettei planeetalla ole ilmakehää. Ilmakehä tekee osaltaan mahdolliseksi olettaa jonkin tyyppisen biologisen elämän esiintymistä planeetalla.
Lehto painottaa, että matkat tähtiin ovat aivan huikeita. Tätä ei yleensä käsitetä, kun tähyillään taivaalla öisin havaittavia valopisteitä. Tähtienväliset matkat tarvitsisivat valtavan määrän energiaa, aikaa tai molempia.
Nobelistit eivät usko vaihtoehtoisiin koteihin
Lokakuussa fysiikan Nobelilla palkitut eksoplaneettatutkijat Didier Queloz ja Michel Mayor arvioivat Aurinkokunnan ulkopuolelle levittäytymistä selväsanaisesti AFP:lle muun muassa Space Daily -sivustolla julkaistussa haastattelussa.
Mayorin mukaan asian pitäisi olla selvä: me emme asuta eksoplaneettoja. Sen sijaan ihmiskunnan tulisi huolehtia omasta planeetastamme. Nobelistit ovat huolissaan siitä, että ihmisten ajatuksia ohjataan kuviteltuihin kaukaisiin maailmoihin ikään kuin ne korvaisivat Maan. Tutkijat muistuttavatkin Maan olevan hyvin kaunis ja samalla täysin asuttava.
Vaikka ihmiskunnan mahdolliseksi tulevaisuuden kodiksi sopivaa eksoplaneettaa voi olla mahdotonta löytää, kaukaisten maailmojen tutkimus jatkuu kiihkeänä.
Proxima b -planeetan lisäksi esimerkiksi 39 valovuoden päässä sijaitsevan Trappist-1-tähden useista kiertolaisista saadaan lähivuosina lisää mielenkiintoista tietoa, kuten niiden kaasukehien koostumuksista.
Dosentti Pertti Rautiaisen mielestä miehitetty matka tähtiin joskus vuoden 2500 paikkeilla voi olla mahdollinen. Siinä ei ole hänen mukaansa mitään fysiikan lakien vastaista. Joka tapauksessa matka tulee vaatimaan tekniikaltamme huikeaa kehitystä, tosin onhan se ollutkin huimaa viimeisen 200 vuoden aikana.
Jutun lähteinä on käytetty asiantuntijoiden lisäksi Heikki Ojan Aurinkokunta uusiksi -teosta (Ursa, 2008) ja Nasan tiedotteita.