Lähes 75 prosenttia suomalaisista haluaisi pitää sukulaisiinsa nykyistä enemmän yhteyttä. Tämä selviää Moreenimedian kyselystä.
Vastaajien mukaan yhteydenpitoa vaikeuttavat erityisesti ajanpuute ja maantieteellinen välimatka sukulaisiin. Myös huonot välit ja henkinen etäisyys rajoittavat yhteydenpitoa.
22-vuotias Kaisa Vainio pitää yhteyttä sukulaisiinsa päivittäin. Hän on pienestä asti viettänyt paljon aikaa perheensä ja muiden sukulaistensa kanssa.
Kysely suomalaisten yhteydenpidosta sukulaisiin
- Moreenimedian kysely jaettiin Facebookissa: Tampere-ryhmässä ja Salon Seudun Puskaradiossa, joissa on yhteensä noin 62 000 jäsentä.
- Kysely toteutettiin lokakuussa 2019, ja siihen vastasi 103 henkilöä.
- Vastaajista noin 83 prosenttia oli naisia ja 17 prosenttia miehiä.
- Noin 82 prosenttia vastaajista haluaisi pitää sukulaisiinsa enemmän yhteyttä lähentyäkseen heidän kanssaan, noin 21 prosenttia haluaisi saada sukulaisiltaan tukea ja keskusteluseuraa ja noin 20 prosenttia vastanneista haluaisi pitää yhteyttä velvollisuudentunnosta.
– Vanhemmat ja monet sukulaiset asuvat nykyisin melko lähellä, joten heidän luonaan on helppo kyläillä. Pidän heihin paljon yhteyttä myös puhelimitse, kertoo liikuntaneuvoja- ja urheiluhierojaopintojen jälkeen takaisin kotikaupunkiinsa Saloon muuttanut Vainio.
Moreenimedian kyselystä selvisi, että suuri osa suomalaisista pitää yhteyttä sukulaisiinsa sosiaalisessa mediassa. 63 prosenttia vastaajista viestittelee heidän kanssaan Whatsappissa, 61 prosenttia puhuu puhelimessa ja 47 prosenttia vastaajista on yhteydessä sukulaisiinsa muissa sosiaalisen median palveluissa, kuten Facebookissa ja Instagramissa.
Perhehistoriaan erikoistunut Tampereen yliopiston tutkija Tiina Miettinen kertoo, että teknologian kehitys on helpottanut ihmisten yhteydenpitoa.
– Aiemmin yhteyden pitäminen kaukana asuviin sukulaisiin oli haastavaa, sillä suurin osa väestöstä ei osannut lukea. Siteet sukuun saattoivat katketa kokonaan, jos nuori muutti työn perässä maaseudulta kaupunkiin.
Juhlat tuovat suvun yhteen
Monet Moreenimedian kyselyyn vastanneet kertoivat tapaavansa sukulaisiaan useimmiten erilaisissa juhlatilaisuuksissa, kuten häissä, ristiäisissä ja hautajaisissa.
Kaisa Vainiolla on kolme kummilasta, joten ristiäiset ja lasten syntymäpäivät ovat tulleet hänelle viime vuosina tutuiksi.
– Rakastan perhejuhlia, sillä niissä ei voi välttyä sukulaisten näkemiseltä. Jos juhlia ei järjestettäisi, sukulaisia näkisi varmaan huomattavasti vähemmän.
Tiina Miettisen mukaan suuret juhlat ovat aina tuoneet suomalaiset yhteen. Kyläyhteisöissä sukulaiset asuivat lähellä toisiaan, joten yhteyttä pidettiin tiiviisti ja kylään saatettiin poiketa ilman ennakkovaroitusta. Myös joka sunnuntaiset kirkonmenot olivat oiva paikka tavata sukulaisia ja muita tuttavia.
Vanhempiin pidetään eniten yhteyttä
Moreenimedian kyselystä selvisi, että mitä läheisempi sukulaissuhde biologisesti on, sitä enemmän yhteyttä pidetään. Vastaajista viikoittain vanhempiinsa pitää yhteyttä 80 prosenttia, sisaruksiinsa 60 prosenttia ja muihin sukulaisiinsa vain 18 prosenttia.
Kaisa Vainiolle tiivis yhteydenpito sukulaisten kanssa on aina ollut itsestäänselvyys, sillä he ovat merkittävä osa hänen elämäänsä.
– Nuorempana menin usein mummulle hoitoon. Nyt käyn hänen luonaan kyläilemässä ja auttamassa erilaisissa askareita, joten roolit ovat kääntyneet toisin päin.
Historiantutkija Tiina Miettinen kertoo perhe- ja sukulaissuhteiden olevan ihmisille tärkeitä, sillä ne eroavat muista ihmissuhteista. Hän toteaa, ettei kukaan voi valita perhettään, vaan osaksi sitä kasvetaan.
Vaikka Vainio viettää perheensä ja sukulaistensa kanssa paljon aikaa, hänen mielestään kaveri- ja ystävyyssuhteetkin ovat todella tärkeitä.
– Ei sukulais- ja kaverisuhteita oikein voi verrata, sillä ne ovat niin erilaisia. Kavereiden kanssa tulee puhuttua aina vähän henkilökohtaisempia asioita.