Potilaskellot soivat. Lääkäri tulee tekemään päivittäistä potilaskiertoaan. Päivystys soittaa, että uusi asiakas olisi taas tulossa. Edellisen vuoron raportin luku on kesken ja äsken tiputettu antibiootti pitäisi kirjata järjestelmään. Potilaskellot soivat.
Sosiaali- ja terveysalalla työuupumus on ollut nousussa jo kymmenen vuotta. Syitä hoitajien kokemaan väsymykseen ovat muun muassa kohtuuttomaksi kasvanut työkuorma, hektinen työtahti ja pitkäksi venyvät päivät. Tampereen ammattikorkeakoulun sairaanhoitajakoulutuksen lehtori Stiina Storvik-Sydänmaa sanoo, että työssä erityisen kuormittavaa on työn laatu tunnetyönä, jossa omaisten ja potilaiden tuskan näkeminen on arkipäivää.
Hoitajien tekemä työ on elintärkeää, eikä sitä voi mitata rahassa. Kyse on ennen kaikkea kutsumusammatista. Sen kertoo jo suomalaisten sairaanhoitajien Pohjoismaiden alhaisin keskipalkka: 2445 euroa kuukaudessa.
Alalla ei ole paljon mahdollisuuksia virheisiin. Varsinkin vastavalmistunut hoitaja saattaa Storvik-Sydänmaan mukaan pelätä potilaan hyvinvointia vaarantavien virheiden tekemistä. Myös asiakkaiden käyttäytyminen saattaa lisätä hoitajan jo ennestään painavaa työkuormaa. Tampereen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Mauno kertoo potilaiden olevan välillä väkivaltaisia.
Jatkuva kiire ja lisääntyvät tehtävät nostavat stressitasoja ja aiheuttavat sairauslomia. Poissaolot taas vaativat sijaisia, joita ei joka maakunnassa tahdo löytyä. Työvoiman puute lisää työssä olevien hoitajien työkuormaa, mikä taas lisää uupumusta. Noidankehä on valmis.
Tampereen yliopiston työelämätutkija Sirpa Syväsen mukaan uupunut hoitaja tarkoittaa suurta riskiä potilasturvallisuudelle ja hoitajan omalle hyvinvoinnille. Kiireinen ja stressaantunut työntekijä ei ehdi viettää potilaan luona aikaa niin paljon kuin haluaisi, ja väsymys nostaa mahdollisuutta tehdä vakaviakin virheitä.
Hoidon laadun alentuneesta tasosta kärsii hoitoa saava potilas, mutta myös potilaiden, puhelimen ja kirjaamispäätteen väliä juokseva hoitaja. Kaikki edellä mainittu yhdistettynä potilaiden kiittämättömyyteen ja loukkaavaan käyttäytymiseen, kuten päälle sylkemiseen ja huoritteluun, pistää varmasti miettimään nopeaa alanvaihtoa. Näinkö todella haluamme kohdella ja palkita auttamisen ammattilaisia? Näyttää siltä, että yhteiskunta puree sitä hoitavaa kättä.
Tilanne on vaikea ratkaista. Yksi vaihtoehto olisi yksinkertaisesti lisätä hoitajien määrää. Vanhustenhoidossa on otettu jo askel eteenpäin. Yle uutisoi, että vuoteen 2023 mennessä vanhustenhoidon hoitajamitoitus nostetaan suositellusta 0,5 hoitajasta lakisääteiseen 0,7:ään. Jokainen terveydenhuollon yksikössä eläkepäiviään viettävä ikäihminen saa siis entisen puolikkaan hoitajan sijasta peräti melkein kokonaisen hoitajan huomion ympäri vuorokauden.
Toisaalta Syväsen mukaan samankaltainen hoitajamitoitus ei välttämättä ratkaisisi esimerkiksi erikoissairaanhoidossa riittämättömyyden tunnetta. Työyhteisön ongelmia, kuten työntekijöiden välisiä riitoja, epäonnistunutta vuorosuunnittelua ja tyytymättömyyttä sairaaloiden johtoon ratkaisemalla voisi muuttaa riittämättömyyden riittävyydeksi.
Yhtä oikeaa määrää hoitajia on vaikea asettaa varsinkin osastoilla, joissa potilaiden hoidon tarve vaihtelee. On myös vaarana, että lakisääteinen minimimäärä hoitajia tarkoittaisi samalla maksimimäärää. Johto voisi tulkita, että 0,7 hoitajaa potilasta kohden riittää ja yhtään enempää ei työvuoroon tipu.
Toinen ratkaisu olisi antaa hoitajien keskittyä siihen työhön, johon he ovat kouluttautuneet: potilaiden hoitoon. Nyt varsinkin lähihoitajat saattavat tehdä potilaiden hoitamisen lisäksi esimerkiksi tiskikoneen tyhjentämistä ja lumien luontia. Seuraavaksi sote-kuntayhtymät varmaan valtaavat Postin hylkäämän ruohonleikkuubisneksen.
Työoloihin turhautumisen myötä alanvaihtajia on paljon, kertoo sairaanhoitajien työolobarometri. Myös naapurimaiden inhimillisempi hoitoalan kulttuuri karsii Suomen työoloihin turhautuneita hoitajia. En ihmettele lainkaan, miksi osa hoitajistamme katoaa Norjaan etsimään parempia työoloja ja korkeampaa palkkaa. Tehy-lehden mukaan Norjasta saattaisi sairaanhoitaja kuitata 4000 euron kuukausipalkan lisäksi mukavia työsuhde-etuja, kuten ilmaisen asunnon ja kuntosalilippuja.
Ruoho on tällä kertaa todella vihreämpää aidan toisella puolen. Hoitajien heikoille työoloille ja luotaantyöntävän alhaiselle palkalle tulisi löytää nopeasti ratkaisu. Muuten saamme ajaa päivystykseen Haaparannan kautta.
Jutussa on hyödynnetty mm. Sairaanhoitajaliiton vuoden 2018 työolobarometriä ja Taina Pitkäahon väitöskirjaa Hoitotyön henkilöstömitoitus ja tulos kompleksisessa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä.