Yli puolet Moreenimedian kyselyyn vastanneista kertoi kokevansa käyttäjädatan keräämisen epämiellyttävänä. Vastanneista liki 60 prosenttia ei kuitenkaan olisi valmis maksamaan sosiaalisen median palveluista, mikäli ne eivät keräisi tietoja käyttäjistään. Professori Mika Pantzar Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta sanoo ilmiön olevan tavanomainen.
– Kyseessä on niin sanottu yksityisyysparadoksi, eli ihmiset sanovat olevansa huolissaan yksityisyydestään, mutta käyttävät silti sosiaalisen median palveluita. Käyttäjät ovat huolestuneita puheen tasolla, mutta ahdistus ei johda tekoihin.
Valtaosa kyselyyn vastanneista uskoo heistä kerättäviä tietoja käytettävän mainonnan kohdentamiseen ja yritysten asiakaskunnan profilointiin. Myös kauhukuvat mielipidevaikuttamisesta ja kansalaisvalvonnasta mietityttivät.
Pantzarin mukaan dataa hyödynnetään markkinoinnin lisäksi esimerkiksi televisio-ohjelmien formaattien kehittämisessä, terveystietojen kartoittamisessa ja rahatalouteen liittyvässä valvonnassa.
– Datan keräämistä ja yhdistelyä hallitsevat amerikkalaiset datajätit, kuten Apple, Google, Facebook ja Amazon. Näillä yrityksillä on tällä hetkellä ylivoimaisesti suurimmat investoinnit ja patentit alalla.
Kysely käyttäjädatan keräämisestä
- Moreenimedian kyselyyn vastasi 71 ihmistä.
- Kysely jaettiin lokakuussa 2019 kahdessa Facebook-ryhmässä, joissa on yhteensä noin 65 800 jäsentä.
- Vastaajista 76 prosenttia oli naisia ja 24 prosenttia miehiä.
- 56 prosenttia vastaajista koki käyttäjätietojensa keräämisen ahdistavana.
- 58 prosenttia vastaajista ei olisi valmis maksamaan sosiaalisen median palveluista, mikäli ne eivät keräisi, tallentaisi tai hyödyntäisi käyttäjistään keräämiään tietoja.
Mediavalistuksesta helpotusta yksityisyysahdistukseen
Käyttäjätietojen keräämisen kokeminen ahdistavana on Pantzarin mukaan yhteydessä kulttuurisiin tekijöihin. Hänen mukaansa suomalaiset keskimäärin suhtautuvat datan keräämiseen luottavaisemmin kuin esimerkiksi natsivallan alla olleet saksalaiset.
– Suomessa meillä ei ole kulttuurista rasitetta, jonka vuoksi olisi aihetta pelätä, että meistä kerättyä tietoa hyödynnettäisiin sotilaallisesti. Amerikkalaisia datajättejä suurempana uhkana näen sen, että jostakin toisesta kulttuurista tulee järjestelmien kehittäjiä, jotka eivät ymmärrä eurooppalaisten tapaa olla huolissaan yksityisyydestään.
Kyselyssä esiin nousi vastaajien huoli siitä, ettei käyttäjillä ole varmuutta tietojensa käyttökohteista. Ratkaisuksi epäluottamukseen Tampereen yliopiston mediatutkija Esa Sirkkunen ehdottaa datajättien ja viranomaisten käytäntöjen läpinäkyvyyden kasvattamista sekä mediavalistuksen lisäämistä verkon käyttäjille.
– Ihmiset pitäisi tutustuttaa datan keräämisen teknologiaan. Tämän lisäksi tarvitaan ajan tasalla olevaa lainsäädäntöä. EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR ei ole poistanut eurooppalaiseen tietosuojaan liittyviä ongelmia kertaheitolla.
Datan merkitys kaupallisessa ja valtiollisessa käytössä kasvaa
54 prosenttia Moreenimedian kyselyyn vastanneista koki saavansa internetissä itselleen räätälöityä palvelua hänestä kerätyn käyttäjädatan ansiosta. Sirkkusen mukaan käyttäjädatan kerääminen markkinointikäyttöön lisääntyy tulevaisuudessa.
– Käyttäjätietojen hyödyntäminen kaupallisessa käytössä on osoittautunut voittoisimmaksi liiketoimintamalliksi verkkomediassa. Data tulee myös ohjaamaan yhteiskuntia laajemminkin. Sekä kaupallisella että valtiollisella puolella pitäisi olla tarkkana sen suhteen, ettei kansalaisten perusoikeuksia loukata.
Myös Mika Pantzar uskoo käyttäjädatan keräämisen merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Hänen mukaansa esimerkiksi terveyspalveluiden kannalta dataa voidaan hyödyntää niin, että potilas saa parempaa hoitoa hänestä ja hänen geeneistään kerätyn tiedon ansiosta. Myös vakuutusyhtiöt ja pankit saavat käyttäjistään tietoa, jota ne voivat hyödyntää luottopäätöksiä tehdessään.