Suomalaisnaisille tehtävien sterilisaatioiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Samaan aikaan miesten osuus sterilisaatioiden kokonaismäärästä on noussut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan miehille tehtävien sterilointien osuus ylitti naisten sterilointien osuuden ensimmäisen kerran vuonna 2016.

THL:n tutkijan Mika Gisslerin mukaan markkinoilla olevien ehkäisymenetelmien valikoiman laajeneminen on osasyy naisten steriloimisen vähentymiselle. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat lastensaannin keski-iän nouseminen sekä Essuren eli tähystämällä tehtävän hysteroskooppisen steriloinnin poistuminen markkinoilta.

– Ennen steriloinnin ajateltiin olevan naisen vastuu, kun haluttu lapsiluku täyttyi. 90-luvun loppupuolella alettiin korostaa miesten operaation helppoutta ja nyt miesten sterilisaatiot ovat nousseet suuremmaksi osaksi tehdyistä steriloinneista, Gissler perustelee.

Moreenimedia kysyi naisten ajatuksia sterilisaatiosta ja ehkäisystä. Noin 200 vastaajasta neljäsosa kertoi harkinneensa sterilisaatiota ehkäisymenetelmänä. Vastaajat nimesivät sterilisaatiopäätökseen vaikuttaviksi tekijöiksi muun muassa toimenpiteen pitkäaikaiset vaikutukset kehoon, ehkäisyn ongelmattomuus ja pysyvyys, halutun lapsiluvun saavuttaminen sekä ikä. Osa kertoi myös miehen hakeutuneen sterilisaatioon, sillä toimenpide on heille helpompi ja nopeampi.

Sterilisaatiolaki ei ole yksiselitteinen

Suomessa steriloiminen voidaan suorittaa henkilön pyynnöstä, jos hän on synnyttänyt tai hänellä on vähintään kolme alaikäistä biologista lasta, hän on 30-vuotias tai jos raskaus olisi hänen terveydellensä tai hengellensä vaarallinen.

Todellisuus on lakipykäliä monimutkaisempi, sillä sterilisaatiolähetteen saaminen on lopulta lääkärin päätettävissä ja toimenpiteeseen pääsyssä on alueellisia eroja.

Gisslerin mukaan nykyinen sterilointilaki ontuu monesta muustakin kohtaa. Yksi kiistelty vaatimus on korkea ikäraja. Useissa Pohjoismaissa sterilisaation ikäraja on 25 vuotta ja Islannissa ikäraja laskettiin 18 ikävuoteen puolen vuoden harkinta-ajalla.

– Laki on tarkoitettu niille, joilla lapsiluvun ajatellaan olevan täynnä, eikä heille, jotka haluavat jäädä lapsettomiksi, Gissler kertoo.

Olen valmis ottamaan sterilisaation, koska en ole koskaan halunnut lapsia tai tule niitä haluamaan. Olen kuitenkin vielä sen verran nuori, että koen voivani odottaa muutaman vuoden.

Nainen, 18–25-vuotias

Turkulainen Soile Rajamäki, 39, on yksi vapaaehtoisesti lapsettomista. Hän hakeutui puhumaan sterilisaatiosta lääkärin kanssa heti, kun täytti 30 vuotta. Rajamäen pyynnöstä huolimatta lähete toimenpiteeseen jäi ensin saamatta.

Rajamäki päätyi kokeilemaan lääkärin kehotuksesta kierukkaa, jonka totesi pian itselleen sopimattomaksi. Lähete sterilointioperaation konsultaatioon tuli vasta kierukan aiheuttamien hankalien sivuvaikutusten jälkeen.

– En halunnut laittaa elimistööni hormoneja enkä kuormittaa ympäristöä, Rajamäki perustelee muiden ehkäisymenetelmien riittämättömyyttä.

En usko koskaan olevani valmis niin lopulliseen päätökseen.

Nainen, 26–30-vuotias

Moreenimedian kyselyyn vastanneista yli 60 prosenttia koki naisille tarjottavat ehkäisymuodot riittäviksi tai jokseenkin riittäviksi. Viidennes vastaajista kertoi käyttävänsä valitsemaansa ehkäisymenetelmää epämiellyttävistä sivuvaikutuksista huolimatta. Vastaajat toivoivat lisää vaihtoehtoja erityisesti hormonittomiin ehkäisymenetelmiin.

Suunta kohti helpommin saatavaa toimenpidettä

Rajamäkeä harmittaa, ettei hän pitänyt puoliaan ensimmäisen gynekologikäynnin aikana. Hän kertoo kohdanneensa epäilemistä ja jopa syyllistämistä, mutta pääsi lopulta haluamaansa toimenpiteeseen. Lopputulos on ollut hänelle mieleinen, eikä ikäviä haittavaikutuksia ole ilmennyt.

– Operaatio oli yllättävän helppo. Kaikissa gynekologisissa toimenpiteissä on jonkin verran nipistelyä, mutta se ei ollut mitään verrattuna kierukan aiheuttamaan kipuun, Rajamäki kertoo hysteroskooppisen steriloinnin toimenpiteestä.

Steriloimista koskevaa lakia on muutettu Suomessa viimeksi vuonna 1985. Lakia on yritetty uudistaa kansalaisaloitteella, joka oli käynnissä vuonna 2017. Aloite ei kuitenkaan kerännyt tarvittavaa määrää allekirjoituksia edetäkseen eduskunnan käsittelyyn.

Gissler ennustaa steriloimisen yleisyyden nousevan hetkellisesti, jos ikärajaa päädytään laskemaan. Luvut palautuisivat hänen mukaansa lopulta normaaliin. Rajamäen mielestä Suomen tulisi ottaa mallia muista Pohjoismaista.

Jutun sitaattinostot on lainattu Moreenimedian kyselyn avovastauksista.