Suomessa 40 prosenttia naisista ei viihdy kehossaan. Miehillä vastaava luku on 28 prosenttia. Asia käy ilmi YoGovin teettämästä kyselytutkimuksesta.

Turun yliopiston väitöskirjatutkijan Kaisu Hynnä-Granbergin mukaan useat sosiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että naiset ovat pitkään kokeneet enemmän ulkonäköpaineita kuin miehet. Mediatutkijan mukaan ilmiö liittyy naisten yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti marginalisoituun asemaan.

Hynnä-Granberg sanoo kauneusihanteiden muuttuneen vuosisatojen saatossa. Huomionarvoista niissä on se, että ne ovat aina sulkeneet suurimman osan ihmisistä ulkopuolelle.

– Nykyisin useimmat naiset haluavat treenatun rasvattoman vartalon, 1950-luvulla taas pyrittiin oikeanlaisella syömisellä saamaan naisellisia muotoja. Tällöinkään nainen ei saanut olla pyöreä kaikkialta vaan ihanteena oli kapea vyötärö, joka korostaa naisellisia kurveja.

Sosiaalista mediaa ei koeta syylliseksi ulkonäköpaineille

Tilastokeskuksen Vapaa-aikatutkimuksesta selviää, että 69 prosenttia 20–24-vuotiaista käyttää kuvapalvelu Instagramia. Hynnä-Granberg ei koe sosiaalista mediaa syylliseksi nuorten naisten ulkonäköpaineille, sillä sosiaalisen median kautta kehopositiivisuudesta on tullut yksi 2010-luvun trendeistä.

– Some ei ainakaan pelkästään luo ulkonäköpaineita vaan voi levittää myös sallivampaa ajattelutapaa ja ilmapiiriä.

Somessa vertailu on kyllä helppoa, kun tykkäysten ja seuraajien määrä on selkeästi esillä.

Kaisu Hynnä-Granberg, väitöskirjatutkija

Hynnä-Granbergin mukaan ulkonäköpaineita nuorille naisille voi aiheuttaa se, että nuorilla on korostunut tarve vertailla omaa ulkonäköään ikätovereihinsa.

– Somessa vertailu on kyllä helppoa, kun tykkäysten ja seuraajien määrä on selkeästi esillä.

Kehopositiivisuus aiheuttaa kaksinkertaisia paineita

Myöskään Turun yliopiston media- ja sukupuolentutkimuksen dosentti Katariina Kyrölä ei ole huolestunut sosiaalisen median roolista nuorten naisten ulkonäköpaineissa, vaan on pikemminkin toiveikas, sillä sosiaalisessa mediassa on mahdollisuuksia luoda turvallisempia ympäristöjä.

– Tämän hetken nuoret ovat kasvaneet kehopositiivisuuspuheeseen, jolloin heille on ok puhua kehoistaan – vaikka esimerkiksi laihdutus on varmasti monella yhä mielessä.

Kyrölä näkee kehopositiivisuuspuheiden lisääntymisessä myös kielteisiä puolia: ensinnäkin on hankala mahtua oikeanlaisen kehon muottiin, mutta lisäksi pitäisi tuntea jatkuvaa tyytyväisyyttä omasta kehosta sellaisena kuin se on.

Kokevatko tamperelaiset nuoret naiset ulkonäköpaineita?  
Kuuntele gallup täältä.