Tulevaisuuden varusmiehet ja -naiset edustavat uutta sukupolvea, joka kulkee myös nimellä z-sukupolvi. Tuoreen sukupolven tarpeisiin ja vaatimuksiin Puolustusvoimat pyrkii vastaamaan Koulutus 2020 -koulutusuudistuksella. Uudistuksen avulla Puolustusvoimat haluaa kehittää varusmiespalvelusta vastaamaan paremmin nykypäivää.

– Esimerkiksi opetus- ja koulutusmenetelmiä on kehitetty vastaamaan enemmän sitä, mihin uusi sukupolvi on muun muassa koulussa ja sosiaalisen median myötä tottunut. Tämä tarkoittaa esimerkiksi pitkien oppituntien ja luokassa istumisen välttämistä, Panssariprikaatin Pirkanmaan aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Matti Heininen kertoo.

Puolustusvoimien järjestämät, vuosittaiset kutsunnat ovat koskeneet tänä syksynä pääosin vuonna 2001 syntyneitä miehiä. Suurin osa kutsuntoihin osallistuvista nuorista aloittaa palveluksensa tammikuussa 2021.

Koulutusuudistuksen myötä Puolustusvoimissa pyritään ottamaan huomioon myös varusmiesten siviilissä hankittua osaamista yhä tehokkaammin valinnoissa sekä erityistehtävätarjonnassa.

– 2000-luvulla syntyneillä nuorilla on erilaista osaamista palvelukseen tullessaan kuin aiemmilla sukupolvilla. He ovat tottuneet ilmiöpohjaiseen opetukseen, valmentavaan ja ohjaavaan opetustapaan nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen, Koulutus 2020-ohjelman suunnittelukoordinaattori, majuri Ville Kostian toteaa.

Nuoret ovat tottuneet palautteeseen

Merkittävässä roolissa koulutusta kehitettäessä ovat varusmiehet ja -naiset itse. Kostianin mukaan saapumiserittäin kaikille varusmiehille ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittaville naisille teetettävät alku-, keskeyttämis- ja loppukyselyt antavat Puolustusvoimille näkemyksen koulutuksen ja koko varusmiespalveluksen laadusta.

– Palautekyselyt analysoidaan kaikilla johtamistasoilla Pääesikunnasta perusyksikköön, ja analyysien perusteella jokaisella tasolla määritetään kehittämiskohteet seuraavalle saapumiserälle.

2000-luvulla syntyneillä nuorilla on erilaista osaamista palvelukseen tullessaan kuin aiemmilla sukupolvilla.

Ville Kostian, majuri

Everstiluutnantti Matti Heinisen mukaan nuoret ovat tottuneet palautteen vastaanottamiseen ja antamiseen.

– Palautteen merkitys on keskeinen. Palautteen antaminen ja arviointi on aina arviointia, eikä arvostelua. Siinä on vissi ero.

Kuinka 2000-luvulla syntyneet nuoret suhtautuvat edessä häämöttävään asepalvelukseen? Kuuntele gallup täältä.