Tamperelainen Noora Vainio istuu sohvalla ja neuloo värikästä huivia. Toisella sohvalla neulotaan punaista ja pörröistä villatakkia. Tunnelma on lämmin ja kodikas. Kahvi tuoksuu.
– Siskoni oli neulonut jo pidempään, ja hän oli tehnyt kaikkea ihanaa. Ajattelin, että minäkin voisin kokeilla, Vainio muistelee harrastuksensa aloittamista.
Tästä on aikaa pari vuotta. Nykyisin hän neuloo lähes päivittäin huiveja, paitoja ja pipoja. Huivit ovat hänelle mieluisimpia.
Neulominen ei ole yksinäistä harrastamista. Vainiokin käy mielellään neuletapaamisissa, koska yhdessä on mukavampi tehdä käsitöitä. Neulonnasta, malleista ja langoista riittää aina juttua.
Tänään hän on tullut Lankakauppa Nurjaan etsimään inspiraatiota Taito-lehden neulemalleista ja tapaamaan ystäviään. Neulominen on hänelle ennen kaikkea rentoutumiskeino. Samasta syystä neuloo moni muukin harrastaja.
Käsitöiden harrastaminen on suosittua. Tämä näkyi myös viikonloppuna Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen Kädentaidot-messuilla. Euroopan suurin käsityöalan messutapahtuma rikkoi jälleen kerran kävijäennätyksensä yli 55 000 messuvieraalla.
Neulonta ja virkkaaminen ovat suosituimpia käsityön muotoja harrastajien parissa. Taitoliiton vuonna 2018 tekemän tutkimuksen mukaan aktiiviharrastajista 80 prosenttia neuloo tai virkkaa useita kertoja viikossa. Yli puolet heistä harrastaa käsitöitä rentoutuakseen.
Neulojan omassa olohuoneessa ei ole kiire
Johanna Ylistö ja Eveliina Eronen avasivat Kalevassa sijaitsevan Lankakauppa Nurjan elokuun lopussa. He kutsuvat kauppaansa neulojan omaksi olohuoneeksi. Sellaiseksi se on sisustettukin kodikkaiden sohvien, tuolien ja kahvipöytien avulla. Yksi huone on kokonaan varattu yhdessä olemiseen.
Ylistö ja Eronen halusivat lankakauppaansa kiireettömän tunnelman ja riittävästi tilaa yhteisölliseen tekemiseen. Lankakaupan lisäksi Nurjassa on värjäystuotanto.
– Me halusimme tilan, jossa ihmiset voivat kokoontua yhteen neulomaan ja osallistua erilaisiin tapahtumiin. Olkkarin puolella voi fiilistellä lankoja ja miettiä rauhassa väriyhdistelmiä, Eronen kertoo.
Neuleiltoina sohvat täyttyvät eri ikäisistä neulojista. Nuorimmat neulojat ovat olleet 12-vuotiaita. Useimmiten neulojat ovat naisia, mutta illoissa ja tapahtumissa on käynyt myös miehiä. Yrittäjät iloitsevat siitä, että ovat jo nyt pystyneet tuomaan toisilleen tuntemattomia ihmisiä ja neuleyhteisöjä yhteen.
Olohuoneen puolella käy vilkas puheensorina. Johanna Ylistö vaihtaa levyä soittimessa ja kaataa pöydällä olevaan kulhoon lisää suklaakonvehteja.
Pitkän pöydän ääressä alkaa tapahtua, kun Taito-lehden tuottaja Sonja Karlsson ja lehden visuaalisuudesta vastaava Elina Ahonen alkavat asetella joulunumeron mallineuleita esille. Tänä vuonna lähes jokaisen Taito-lehden numeron malleja on esitelty neulojille eri kaupungeissa.
Sonja Karlssonin mielestä on hyödyllistä, että lehden mallit ovat esillä ja ihmiset pystyvät sovittamaan niitä päälleen. Kuluneen vuoden aikana tapahtumissa on ollut hyvin väkeä.
Mallineuleita silitellään, ihastellaan ja sovitellaan nytkin. Hetkessä syntyy monta uutta käsityösuunnitelmaa. Ja suunnitelmia käsityöharrastajalla yleensä riittää. Kansainvälisten neulesuunnittelijoiden ohjeet, podcastit ja isot neuleyhteisöt inspiroivat harrastajia netissä, mutta myös printtilehtiä luetaan.
– Lukijamäärämme kasvavat, mikä on printtilehdelle hieno juttu, Karlsson iloitsee ja siirtyy myös olohuoneen puolelle neulomaan.
Neulojat neulovat koko ajan. Niin kertovat myös ystävykset Susanna Vuorikoski Lestijärveltä ja Venla Kiviniemi Helsingistä. Kymmenen käsityötä on kesken koko ajan.
– Käsillä tekemisen iloa ja väriterapiaa, Vuorikoski kiteyttää neulonnan merkityksen.
Vuorikoskelle tärkeää on myös se, ettei vaatteita tarvitse juurikaan ostaa. Hän kertoo tekevänsä melkein kaiken itse.
Kaupassa on myös yksi henkilö, joka ei neulo ainakaan vielä. Hän on Eveliina Erosen ystävä Eetu Halonen. Kun ei itse neulo, niin onhan se ihmeellistä, kun puikkoja heiluttamalla syntyy upeita luomuksia. Miltä neulonta silloin näyttää?
– Se on kuin taikaa, Halonen kuvailee.