Asiantuntijoiden mukaan huono keskittymiskyky on yhteydessä nykyteknologiaan. Häiriöt ympäristössämme saavat aivot jatkuvaan valppaustilaan.
Tutkijat ovat pohtineet syitä sille, miksi yhä useampi ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon keskittymisvaikeuksien vuoksi. Tämän toteaa Juha Salmitaival, joka on neurotieteiden ja psykologian akatemiatutkija Turun yliopistossa ja Aalto-yliopistossa.
Syypäinä voivat hyvin olla älypuhelimen kaltaiset laitteet, jotka ovat muokanneet kulttuuriamme lyhytjänteisemmäksi.
Ihmisen kapasiteetti keskittyä moneen asiaan yhtä aikaa on rajallinen. Tästä ovat yhtä mieltä sekä Salmitaival että psykologian ja logopedian akatemiatutkija Viljami Salmela Helsingin yliopistosta.
– Ihminen ei aidosti pysty tekemään montaa keskittymiskykyä vaativaa tehtävää samanaikaisesti, vaan todellisuudessa tarkkaavaisuus hyppii vuorotellen asiasta toiseen. Jos tekeminen on automatisoitunutta, kuten autolla ajaessa, pystyy ihminen monen asian tekemiseen päällekkäinkin, Viljami Salmela selittää.
ADT
- Aivoissa on kaksi tarkkaavaisuusjärjestelmää. Toinen järjestelmistä reagoi ulkoisiin ärsykkeisiin ja toinen toimii tahdonalaisesti silloin, kun ihminen pyrkii keskittymään tehtävään.
- Synnynnäisessä aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriössä eli ADHD:ssa ulkoisiin ärsykkeisiin reagoiva järjestelmä aktivoituu normaalia herkemmin.
- Sama ilmiö on havaittu synnynnäisesti terveilläkin ihmisillä, jos he hyppivät liikaa asiasta toiseen. Tilasta käytetään nimitystä ”attention deficit trait” eli ADT.
Ihmisen tapa käsitellä tietoa on muuttunut
Tällä hetkellä on selvää, että älypuhelimet hallitsevat kulttuuriamme vahvasti. Juha Salmitaival korostaa, että ihmisen aivot on luotu sopeutumaan kulloiseenkin elinympäristöön.
– Elämme kulttuurissa, jossa tulee paljon informaatiota. Olemme enemmän vuorovaikutuksessa ja hypimme kohteiden välillä. Aivot sopeutuvat siihen. Kivikaudella ihmisen aivot taas sopeutuivat metsästys-keräilykulttuuriin, Salmitaival havainnollistaa.
Salmitaival kertoo, kuinka älypuhelinkulttuurin taustalla on laajempi muutos, joka alkoi jo kauan ennen älylaitteiden aikakautta. Tutkimusten perusteella samankaltainen ilmiö on tapahtunut esimerkiksi ihmisten suosimissa elokuvissa: niiden kohtaukset ovat sadassa vuodessa lyhentyneet ja muuttuneet nopeatempoisemmiksi.
Salmitaival kyseenalaistaa sen, onko muutos hyvä vai huono asia. Hän uskoo vahvasti, että vaikka ihmisen aivot mukautuvat, tulee jokaisella raja vastaan jossakin kohtaa. Toisille se voi tulla herkemmin.
– Jos informaatio ja ärsykkeet kuormittavat tarpeeksi paljon, kehittää varmasti jokainen jonkinlaisen tarkkaavaisuusongelman ennen pitkää. Omilla valinnoilla ja tavoilla pystyy kuitenkin ohjailemaan sitä, miten ympäristö vaikuttaa omaan suorituskykyyn, Salmitaival toteaa.
Erityisen huolissaan on viime aikoina oltu siitä, mitä ympäröivä älypuhelinkulttuuri tekee lasten kehittyville aivoille ja heidän keskittymiskyvylleen. Helsingin yliopiston kasvatustieteen tohtori ja erityispedagogi Erja Sandbergin mukaan lapsilta puuttuu vielä kyky käyttää luontaisia tukikeinoja keskittymiseen.
– Sekä aikuiset että lapset voivat olla yhtä alttiita ärsykkeille, mutta lapsi ei pysty vielä hyödyntämään omia tukikeinoja niin tehokkaasti, Sandberg toteaa.
Mitä yhteyksiä tamperelaiset ovat huomanneet keskittymiskyvyn ja älypuhelimen välillä? Kuuntele gallup täältä