EU:n komission linjauksen mukaan vähittäiskaupoissa ja kuluttajan tasoilla syntyvä elintarvikejäte tulisi puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkijan Juha-Matti Katajajuuren mielestä tavoite on mahdoton, sillä se kattaa myös syömäkelvottoman ruuan.

–  Luke haluaa keskittyä alun perin syömäkelpoiseen ruokaan, koska siihen voidaan puuttua. Yksi tapa on lisätä ihmisten motivaatiota vähentää ruokahävikkiä kotitalouksissa.

Kyse on maailmanlaajuisesta ongelmasta. YK:n maatalousjärjestö FAO:n mukaan 30 prosenttia kaikesta maailmalla tuotetusta ruuasta päätyy hävikiksi.

Lukella on meneillään kolmivuotinen hanke uuden, kansallisen ruokahävikin seurantajärjestelmän kehittämiseksi. Ruokahävikillä tarkoitetaan nimenomaan ruokaa, joka on ollut alun perin syömäkelpoista. Katajajuuren mukaan vanhat mittausmenetelmät eivät toimi enää, sillä koko ruokaketjun hävikistä pitäisi muodostaa tarkka kuva.

Uusi järjestelmä kerää ravintoloiden hävikistä tietoa pilvipalvelussa toimivalla Lukeloki-seurantapalvelulla. Kaupoissa on tiedonkeruulomakkeita. Kotitalouksista tietoa puolestaan saadaan teettämällä kysely yli tuhannelle vastaajalle, tarjoamalla ihmisille verkossa toimivaa päiväkirjapalvelua ja tekemällä lajittelututkimusta.

Rahalla ohjaillaan kulutusvalintoja

Katajajuuren mukaan ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa enemmän kuin vähittäiskaupoissa. Kaupoissa syntyvä ruokahävikki on tällä hetkellä noin kaksi prosenttia kaikesta kaupassa myytävästä ruuasta. Hävikki on saatu laskuun muun muassa ilta-alennuksien ja suunnittelevan ennakoinnin avulla.

–  Kahdesta prosentista pitäisi silti päästä yhä alaspäin. Työntekijöiden halukkuus ja motivaatio aiheeseen on avainasemassa. Yksi tapa olisi myös supistaa valikoimaa, mutta se ei ole kaupoille usein mieluisa vaihtoehto.

Kotona merkittävin teko hävikkiä vastaan on suunnitella hyvin ostoksensa. Mahdolliset ylijäämät tulisi pakastaa tai käyttää johonkin muuhun ruokaan.

–  Hävikkiruokia voi käyttää hyvin esimerkiksi pitsaan tai munakkaaseen. Ihmisten olisi vain nähtävä vähän vaivaa.

Yle uutisoi lokakuussa siitä, kuinka ulkomailla joissain ravintoloissa laskutetaan lautaselle ylijäävästä ruuasta. Suomessa systeemi on toistaiseksi melko vieras. Katajajuuren mielestä idea on hyvä, ja sitä kannattaisi kokeilla.

–  Vaikka ylijäävästä ruuasta maksettava summa ei olisi rahallisesti merkittävä, niin ajatus lisämaksusta voi saada ihmiset vähentämään syömättä jäävää ruokaa. Rahalla on yleensä helppo ohjata ihmisiä.

Miten ruokahävikki näkyy tamperelaisten arjessa? Kuuntele gallup täältä.