Kello lyö kuusi, ja teatteriksi muutettu liikuntasali hiljenee yleisön kohinasta. Tunnelma on odottava, jopa hiukan jännittynyt. Jännitys näkyy ainakin audiovisuaalisesta tuotannosta vastaavien oppilaiden kasvoilta. Legendaariselta Akun tehtaalta lainattujen mikkien kanssa ilmeni aiemmin haasteita, jospa säätönappulat olisi nyt väännetty osoittamaan oikeaan ilmansuuntaan.
Alkamassa on lukion ilmaisutaidon kurssin Kaupungin yö -musikaali, joka rakentuu Eppu Normaalin kappaleiden ympärille.
Esityksen käsikirjoittaneen äidinkielenopettajan Taru Kumara-Moision mukaan paikalle odotetaan noin paria sataa henkeä.
Vaihtuu päivä yöksi kaupungin
Eppu Normaalin kappaleiden valinta musikaalin rungoksi ei liene yllätys kenellekään. ”Koko kansan Eput” ovat kotoisin Ylöjärveltä, ja kaupungin keskustaan pystytettiin syksyllä patsas yhtyeen kunniaksi.
Harmaana marraskuun iltana on pakko miettiä, onko kotikaupungilla ollut tekemistä yhtyeen melankolisten sanoitusten kanssa. Saipa yhtye sitten inspiraationsa mistä tahansa, niin varmaa on ainakin se, että tästä esityksestä melankolisuus on kaukana.
Avauspuhetta seurannut hiljaisuus tuntuu kestävän ikuisuuden, kunnes lopulta Eppujen Pimeyden Tango -kappaleen avaustahdit polkaisevat näytöksen käyntiin.
Tarinaa kertomaan
Esitys koostuu useasta pienestä tarinasta, jotka on koottu yhteen Eppu Normaalin klassikkokappaleiden avulla. Tarinoilla on yhteiset teemat, joita tarkastellaan Ylöjärven asukkaiden näkökulmista. Teemoista esiin nousevat erityisesti onnellinen elämä sekä Ylöjärven tulevaisuus ja kaupungin kehittäminen.
Yhteensä kahdeksasta Eppujen kappaleen sovituksesta vastaavat musiikinopettaja Rinna Ahlman sekä koulun juhlamusiikin kurssilaiset. Tulkinnat ovat virkistäviä, muun muassa karaokeklassikko Urheiluhullu-kappaleesta nähdään näyttävä diskoversio. Musikaalin nimi puolestaan pohjautuu juurikin esityksen aloittavaan ja päättävään Pimeyden Tango -kappaleeseen.
150-vuotiasta Ylöjärveä juhlistavassa esityksessä kotikaupungin merkitys näkyy ja kuuluu selvästi. Kaupunginosia ja sisäpiirivitsejä on upotettu käsikirjoitukseen paljon. Muutamassa kohdassa näytöstä yleisö repeää nauruun, kun näyttelijät heittävät jonkin kaupunkiin liittyvän vitsin.
Tamperelaistuneelle toimittajalle kaskut eivät aukene, mutta väliäkö sillä. Esitys on ylöjärveläisten lahja ylöjärveläisille.
Sointi kitaran sinulle lohtunsa suo
Iltanäytös on jo päivän toinen puristus, aamupäivällä musikaali esitettiin koulun muille oppilaille. Kumara-Moision mukaan valmistelut ovat sujuneet hyvin. Hän kuitenkin myöntää, että viime päivät ovat vaatineet työtä.
– Tapahtuma on mukava, varsinkin kun yleensä opetan vain äidinkieltä. Kyllä nämä kolme päivää ovat kuitenkin sisältäneet stressipiikin siitä, että saadaanko kaikki toimimaan.
Esityksen selkärankana toimineille oppilaille musikaali on hieno kokemus. Runsaan 30 opiskelijan ryhmä on hitsautunut tiiviisti yhteen, eikä esitystä tehtäessä opiskelijoiden vuosikurssilla ole merkitystä.
Suurimmalla osalla oppilaista ei ollut kokemusta teatterista ennen kurssia. Aino-Sofia Juurijärvi on toinen esityksen juontajista, ja hänelle musikaalin tekeminen on antanut innoitusta urasuunnitelmiin.
– Näytteleminen kiinnostaa. Unelmani on olla näyttelijä jossain komediateatterissa.
Soitto hiljeni, ihmisten luotani lähtevän näin
Yli tunnin mittainen esitys päättyy aplodeihin ja kumarruksiin, aivan kuin teatterissa kuuluukin. Opettajat kukittavat pitkän projektin loppuun saattaneita oppilaita, ja oppilaat kiittävät vastavuoroisesti opettajiaan.
Näytöksen jälkeisen hälinän keskeltä etsitty Kumara-Moisio kommentoi tunnelmia lyhyesti:
– Ihana ja huojentunut olo. Tämä näytös oli kaikista näytöksistä paras.
Tämän enempää opettaja ei ehdi sanomaan, ennen kuin yksi oppilaista käy vetämässä hänet takaisin lopputunnelmiin.
Huojentuneisuus näkyy myös av-poikien kasvoilta. Mikit toimivat esityksessä moitteettomasti.
