Suomalaisten yksin asuminen on kasvussa, kertoo tilastokeskuksen tutkimus. Yksinasuvien määrä on kohonnut Suomessa jo yli miljoonaan. Myös suomalaisten yksinolo on ajankäyttötutkimuksen mukaan lisääntynyt. Esimerkiksi vanhemmat viettävät lastensa kanssa vähemmän aikaa kuin yli 10 vuotta sitten.

Yksinäisyyttä ja yksinoloa tutkinut Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila kertoo, että suomalaisten kasvanut yksinolo johtuu sekä yksin asumisen yleistymisestä että digitalisaatiosta.

– Sosiaalisen median aikana ihmiset viettävät paljon aikaa verkossa. Tällöin osa ihmisistä voi helposti vetäytyä verkon taakse ja eristäytyä muista oikeassa maailmassa. Esimerkiksi omaa vihaa voidaan purkaa somessa ottamatta kontaktia muihin. Tällöin vuorovaikutus on yksisuuntaista.

Junttila kuitenkin korostaa, että ajattelumme yksinolosta voi vaihdella. Sosiaalisessa mediassa vietetty aika voi olla myös hyvinkin vuorovaikutteista, eikä sitä voi ajatella aina yksin vietetyksi ajaksi.

Junttila lisää, että yksinolo ja yksinäisyys sekoitetaan usein helposti keskenään. Yksinolo on konkreettinen, neutraali olotila, josta voidaan myös nauttia. Yksinäisyys sen sijaan on kokemuksena aina ahdistava ja epämiellyttävä. Junttila kertoo, että yksinolosta tulee ongelma silloin, jos se ei ole vapaaehtoista ja siihen liittyy yksinäisyyden tunne.

Elämäntilanne vaikuttaa yksinolon kokemukseen

Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen tohtorikoulutettava Venla Panula on tutkinut muun muassa yksinäisyyttä ja nuoruutta. Hänen mukaansa etenkin nuorilla suhtautuminen yksinoloon on sosiaalisen median myötä muuttunut.

– Nuoret näkevät sosiaalisen median kautta koko ajan kaikkea mitä heidän kaverinsa tai erilaiset julkisuuden henkilöt tekevät. Nuorelle tästä voi tulla paine olla itsekin mukana kaikkialla ja tehdä paljon asioita. Yksinolo voi tällöin tuntua mahdottomalta ja siltä, että jää arvokkaista kokemuksista paitsi.

Molemmat tutkijat korostavatkin, että yksinolosta nauttiminen on sidoksissa ihmisen elämäntilanteeseen. Pikkulapsiperheen vanhemmille yksinolo voi olla luksusta ja jopa toivottu rauhoittumisen hetki kiireisen arjen keskellä. Nuorelle taas yksinolo voi näyttäytyä toisinaan jopa ahdistavana kokemuksena.

Junttilan mukaan yksinolosta nauttimiseen liittyy myös kulttuurisia piirteitä. Suomessa yksinoloon suhtaudutaan monia muita maita myönteisemmin.

– Suomessa osataan arvostaa yksin vietettyä aikaa. Etelä-Euroopan maissa, kuten Kreikassa, yksinoloa voidaan vierastaa ja kulttuuriin kuuluu tehdä asioita yhdessä isolla porukalla.

Yksinäisyys vaivaa yksinasuvia

Vaikka yksinolosta osataan nauttia, esiintyy Suomessa myös yksinäisyyttä. Tilaston mukaan Suomessa yksinäisyyttä kokevat eniten yksinasuvat sekä vanhukset.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen mukaan päättäjien tulisi tiedostaa jo suunnitteluvaiheessa, että tietyt yhteiskunnalliset päätökset voivat sekä lisätä että vähentää yksinäisyyttä. Erityisesti elämän riskikohdissa tulisi tukea seuran löytämistä ja luoda kohtaamispaikkoja, joissa tuodaan ihmisiä yhteen.

Junttilan mukaan tarvitaan myös isoa yhteiskunnallista asennemuutosta.

– Kaikkien pitäisi tehdä asioita toisin. Tulisi istua toisen viereen ja kohdata toinen ihminen. Yksinäistä ihmistä ei tule jättää yksin.

Miten tamperelaiset suhtautuvat yksinoloon? Kuuntele gallup täältä