Internetin aikakaudella syntyneistä nuorista puhutaan usein diginatiiveina, jotka eivät tiedä ajasta ennen mobiililaitteita. 2000-luvulla syntyneillä nuorilla se heijastuu myös uutisten kulutukseen. Yli 90 prosenttia Moreenimedian kyselyyn vastanneista 2000-luvulla syntyneistä nuorista seuraa uutisia sosiaalisen median kautta. Yli puolet vastaajista törmää uutisiin eniten Facebookissa ja Instagramissa.

Kyselyn mukaan vain kolmannes nuorista seuraa uutisia lehdistä ja alle 40 prosenttia televisiosta. Radiosta uutisia seuraa vain viidennes vastaajista.

Nuoret haastavat erottumaan

Kyselyyn vastanneista nuorista vain reilu 16 prosenttia seuraa uutisia useita kertoja päivässä. Lähes 40 prosenttia vastaajista seuraa uutisia kuitenkin päivittäin.

Kaikista puhutuimmat ja rajuimmat uutiset tavoittavat minut parhaiten. Ne liittyvät yleensä esimerkiksi väkivaltaan ja saavat minut surulliseksi.

Vuonna 2003 syntynyt nainen

Sanomalehtien liiton mediakasvatusasiantuntijan Hanna Romppaisen mukaan uutisten seuraaminen osana sosiaalisen median selaamista on nuorille tyypillisempää kuin hakeutuminen jonkin uutismedian verkkosivuille tai sovellukseen. Useampi media on pyrkinyt vastaamaan kysyntään tarjoamalla uutissisältöä myös sosiaalisen median puolella. Esimerkiksi Ylen uutisaiheisella Instagram-tilillä on lähes 150 000 seuraajaa.

Nuorten tapa kuluttaa uutisia haastaa medioita erottumaan, sillä diginatiivit valikoivat vanhempia sukupolvia tarkemmin heitä kiinnostavat kanavat ja sisällöt. Tämä asettaa uudenlaisia vaatimuksia nuorten kyvylle lukea ja ymmärtää mediaa.

– On ensiarvoisen tärkeää pitää huolta siitä, että nuoret tulevat tutuiksi journalistisen sisällön kanssa. On olennaista, että nuoret tunnistavat vastuullista journalismia julkaisevat mediat ja sen, miten journalismi eroaa muusta sisällöstä.

Vastuullisen journalismin puolesta rummuttaa Romppaisen lisäksi myös 23-vuotias Vilma Rimpelä, joka toimii nuorten media Raren toimitusjohtajana. Media voitti hiljattain Helsingin Sanomain Säätiön Uutisraivaaja-palkinnon.

Rimpelän mukaan vastuulliset sisällöntuottajat voisivat näkyä enemmän ja selkeämmin sosiaalisessa mediassa.

– Somessa sisällöntuottajat eivät useinkaan noudata journalistin ohjeita, joten sisältöä ei tehdä samoista lähtökohdista kuin journalismia. Monien mediavaikuttajien takana on myös usein kaupallisia sponsoreita, jotka voivat vaikuttaa sisältöön.

Ratkaisuja ongelmien rinnalle

Kyselyyn vastanneissa nuorissa uutiset herättävät monenlaisia tunteita aina ahdistuksesta ylpeyteen, hämmennykseen ja tyytyväisyyteen. Useissa vastaajissa esimerkiksi klikkiotsikointi ja ”turhista” asioista uutisoiminen ärsytti ja herätti turhautuneisuutta.

Osittain uutiset herättävät mielenkiintoa, toisinaan taas ei vois vähempää kiinnostaa.

Myöhemmin kuin vuonna 2005 syntynyt mies

Sen sijaan ahdistusta aiheuttivat esimerkiksi uutiset sodista, konflikteista, ilmastonmuutoksesta ja tulevaisuudesta. Kuitenkin vain kourallinen vastaajista myönsi ahdistuksen olevan niin suurta, että he välttelisivät uutisia.

Rimpelän mukaan tarvitaan lisää mediasisältöä, joka tuo toivoa tulevaisuuteen ja inspiroi muuttamaan maailmaa.

– Nuorten ahdistus tulee ottaa vakavasti ja pyrkiä ymmärtämään, mistä se johtuu. Heitä voi myös inspiroida osallistumaan maailman muuttamiseen antamalla ratkaisuja ongelmien rinnalle.

Uutisten kohderyhmänä Hanna Romppainen pitää nuoria median silmissä sekä mielenkiintoisena että vaikeana. Tuoreen Oxfordin yliopiston Reuters-instituutin raportin mukaan nuoret kaipaavat uutisilta vaivatonta käyttäjäkokemusta, kytköstä omaan elämään sekä toivoa ja ratkaisukeskeisyyttä.

Harvemmin uutisoidaan asioiden positiivista laitaa ja kehittymistä. Ainakin siltä se tuntuu, koska vaikka artikkeleissa nostettaisiin jossain vaiheessa esiin positiivisia piirteitä, silti otsikot ja alkusysäykset ovat useimmiten negatiivisia.

Vuonna 2001 syntynyt nainen

Romppainen muistuttaa, että olennaista on tehdä sisältöjä aiheista, jotka ovat lähellä nuorten omaa elämää ja kuulla heitä asiantuntijoina. Vilma Rimpelän mukaan esimerkiksi maksumuurien takana oleva journalismi vaikuttaa kuitenkin nuorten motivaatioon kuluttaa journalismia. Tarjontaa ja vaihtoehtoja kaivataan tulevaisuudessa lisää.

– Nuorilta on puuttunut jo jonkin aikaa kanava, jonne voimme itse tuottaa sisältöä ja jonka sisältöihin voimme vaikuttaa, Rimpelä toteaa.