Sopivansävyisen, tumman meikkivoiteen löytäminen on Suomessa vaikeaa. Näin kokee lähes jokainen Moreenimedian kyselyyn vastannut. Vastaajia oli viisitoista.

Samoin erityisesti edullisten meikkimerkkien tummia sävyvaihtoehtoja ei suurimman osan mielestä löytynyt helposti.

Helsingin yliopiston etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen näkee kosmetiikkatuotteiden sävyvalikoimien niukkuudessa samoja piirteitä kuin työnhaussa esiintyvässä syrjinnässä, josta puhutaan rakenteellisena rasismina.

– Kyse on usein epäsuorasta syrjinnästä. Aina ei tietoisesti ajatella, että halutaan syrjiä, mutta toistuvat teot ja ajattelumallit huomaamatta johtavat siihen.

Tummista meikkivoiteista joutuu usein maksamaan suuremman summan

Saatavuuden ohella ongelma piilee myös meikkien hinnassa. Edullisesta hintaluokasta koetaan hankalaksi löytää tarpeeksi monipuolista sävyvalikoimaa. Eräs kyselyyn vastanneista kertoo kokemuksestaan.

– Kun sain vakituisen työpaikan, pystyin maksamaan meikkivoiteestani enemmän, joten siirryin kalliimpaan kosmetiikkaan. Nuorempana sain vain haaveilla niistä meikeistä.

Saman ongelman on havainnut myös Jenny Kasongo. Hän on 24-vuotias yliopisto-opiskelija, aktivisti ja viestintävastaava feministisessä ja anti-rasistisessa Fem-R-järjestössä.

– Jo teini-ikäisenä ihmettelin, miksei minun iholleni löydy sopivaa sävyä. Tavaratalojen henkilökuntakaan ei osannut auttaa, kun kyselin asiasta. Päädyin usein ostamaan tuplasti kalliimpaa meikkivoidetta netin kautta, Kasongo kertoo.

Kyselyn tulos herättää Kasongossa kysymyksen siitä, kenellä on varaa ostaa kosmetiikkaa.

– Voi olla, että kauneuteen liitetään tietynlainen keski- ja yläluokkaisuus. Ongelmia voivat kohdata erityisesti nuoret, joilla ei ole varaa ostaa kalliita luksustuotteita. Nuoret ilmaisevat ryhmään samaistumista ja identiteettiään esimerkiksi meikeillä, Kasongo pohtii.

Hän korostaa, että meikkivoiteiden saatavuuteen liittyvä ongelma on syytä tiedostaa, vaikkei sillä ole yhtä merkittävää vaikututusta vähemmistön elintasoon kuin esimerkiksi työnsaannilla.

Kun sain vakituisen työpaikan, pystyin maksamaan meikkivoiteestani enemmän, joten siirryin kalliimpaan kosmetiikkaan. Nuorempana sain vain haaveilla niistä meikeistä.

Vastaaja, 26 vuotta

Vähemmistön kasvavalle ostovoimalle sokeudutaan

Ruskeita suomalaisia ei yleensä nähdä riittävän suurena asiakaskuntana.

Suvi Keskisen mukaan ostajia riittäisi varmasti etenkin pääkaupunkiseudulla, jossa vähemmistöjen määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Hänestä ongelma kytee ennen kaikkea valkoisuuden normissa.

– Kaupan sisäänostajat ja monet muut tahot usein olettavat automaattisesti, että Suomessa ihmiset ovat valkoihoisia. Valkoisuusnormiin perustuvassa yhteiskunnassa tulee herkästi tietynlainen sokeus. Ei vain nähdä kaikkia potentiaalisia ostajia.

Kasongo on samoilla linjoilla. Hänen mielestään monimuotoisuutta korostava mainonta ja tuotteiden heikko saatavuus riitelevät usein keskenään.

– Tuntuu, että monimuotoisuuden korostaminen on tällä hetkellä muodikas mainonnan keino, sillä rodullistetulla henkilöllä mainos saadaan näyttämään hyvältä. Yritysmaailmassa monimuotoisuuteen tarvittaisiin kuitenkin aitoa kiinnostusta, ja sitä edistäviä tekoja tulisi toistaa systemaattisesti.

Sekä Kasongo että Keskinen väläyttävät kuitenkin asian myönteistä puolta.

Suurten kosmetiikkayritysten vähäinen valikoima ja tummien meikkivoiteiden kasvava kysyntä avaavat mahdollisuuksia pienyrittäjille, jotka ovat keskittyneet esimerkiksi tummalle iholle tai vaikkapa afrohiuksille sopiviin tuotteisiin. Tämä tukee ruskean vähemmistön mahdollisuuksia yrittäjyyteen etenkin pääkaupunkiseudulla.

– Toisaalta olen tyytyväinen, että voin itse tukea kosmetiikan pienyrittäjiä. Toisaalta ymmärrän, että tässäkin tuotteiden korkea hinta voi koitua monille esteeksi ja tuntua epäreilulta, Kasongo pohtii.