Jos vuonna 2020 aloitteleva muusikko päättää tavoitella listaykkösen paikkaa Suomessa tai maailmalla, mahdollisuudet onnistua markkinoilla ovat pienet. Musiikin jakelu on levinnyt kaikkien saataville, mutta laaja saatavuus tarkoittaa myös yrittäjien määrän kasvua. Musiikin määrän kasvaessa musiikin kuuntelu on vähentynyt.
Tampere-talon toimitusjohtajan ja Music Export Finlandilla pitkään työskennelleen Paulina Ahokkaan mukaan artistiunelmien saavuttamiseksi on työskenneltävä kymmeniä tuhansia tunteja. Tämän lisäksi musiikkiteollisuuden tulokkaan on oltava tietoinen omista vahvuuksistaan. Kaikki Suomessa pinnalle nousseet muusikot on brändätty onnistuneesti ja he tekevät juuri sitä, missä tietävät olevansa hyviä.
Yleisön tavoittaminen on haastavaa
Saatuaan tarvittavat työtunnit kasaan artisti tarvitsee jakelualustan. Suoratoistopalvelut ja loputtomat sosiaalisen median kanavat kasvattavat aloittelevien musiikintekijöiden mahdollisuuksia jakaa musiikkiaan uransa alkupuolella. Levy-yhtiöt odottavatkin jo valmista kuuntelijakuntaa, joka seuraa artistia jo ennen levytyssopimusta. Tulokkaan täytyy siis herättää kiinnostusta jo ennen laajempaa levitystä, joten sosiaalisessa mediassa seikkaileminen on hallittava.
Suoratoistopalvelut ovat täynnä jo menestyvien artistien musiikkia. Algoritmit suosivat listahittejä, sillä yleisö tulee usein jo valmiiden kuuntelukertojen perässä. Musiikin ulkomaanviennin kanssa työskennelleen Ahokkaan mukaan musiikilla on kuitenkin aina ollut haastavaa lyödä läpi. Musiikkia tehdään koko ajan vain enemmän, ja massasta on vaikea erottua. Marraskuun 2019 viikolla 47 Spotifyn kuunnelluin kappale on Tones and I:n Dance Monkey yli kuudella miljoonalla kuuntelukerrallaan. Siinä on kiinni kirimistä.
Musiikin ja podcastien suoratoistopalvelussa Spotifyssä on yhteensä 50 miljoonaa kappaletta, mikä tarkoittaa kymmenen miljoonan kappaleen nousua vain parissa vuodessa. Musikaalinen materiaali kasvaa siis räjähdysmäisesti, mutta Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät vähemmän aikaa musiikin kuunteluun kuin ennen. Vain yli 75-vuotiaiden musiikin kuuntelu on kasvanut vuoden 2002 jälkeen.
Suomesta kohti kansainvälisiä markkinoita
Suomalainen musiikki on lyönyt läpi erityisesti saksankielissä Euroopassa. Kansainvälistä suosiota ovat nauttineet erityisesti yhtyeet metallimusiikin genrestä, mutta myös kokoonpanot kuten Sunrise Avenue. Suomen tuorein ulkomaiden menestystarina on parikymppinen pop-artisti Alma, jota Ahokas kuvailee ”born globaliksi” eli kansainvälisille markkinoille luoduksi muusikoksi. Perinteisesti suomalainen metallimusiikki mielletään suurimpana vientivalttina, mutta Ahokas korostaa suomalaisen vientimusiikin monipuolisuutta. Emme ole yhteen genreen rajoittunut maa.
Saksankieliseen Eurooppaan musiikin vieminen ei ole täyttä sattumaa. Muutama vuosi sitten toteutetun Aus Finnland -suurhankkeen tavoitteena oli lisätä suomalaisen musiikin vientiä saksankieliseen Eurooppaan. Tavoitteessa onnistuttiin, sillä suomalainen musiikin läsnäolo kasvoi koko saksankielisessä Euroopassa sekä live-areenoilla että radiossa. Suomi on Ahokkaan mukaan vienyt onnistuneesti musiikkia myös Japaniin, Etelä-Amerikkaan sekä Isoon-Britanniaan. Nämä kauppasuhteet ovat syntyneet vuosien pitkäjänteisestä yhteistyöstä.
Musiikin tekeminen kansainvälisille markkinoille vaatiikin suurta motivaatiota. Artisteilta on hyvä kysyä, miksi he haluavat tätä työtä tehdä. Ainoa oikea vastaus kysymykseen on, ettei voi kuvitella tekevänsä mitään muuta.