Etnisen ruoka- ja ravintolakulttuurin monipuolistuminen on Suomessa tärkeää. Se työllistää perheitä ja kannustaa yrittäjyyteen, tarjoaa maahanmuuttajille ja turisteille siteen uuteen kotimaahan tai matkakohteeseen sekä rikastaa kulttuuria. Näin kertoo Haaga-Helian matkailu-, majoitus- ja ravitsemispalveluinnovaatioiden yliopettaja Vesa Heikkinen.

– Etnisten ravintoloiden määrä kasvaa vuosittain Suomessa sadoilla. Silti on yhä ryhmiä, joilla voi olla vaikeuksia löytää pienimmistä kaupungeista sopivia kohteita. Esimerkiksi islamilaisten voi olla hankala löytää ravintoloista halal-käsiteltyä lihaa.

Heikkinen arvioi Suomessa olevan tuhansia etnisiä ruokayrityksiä. Tarkkaa lukua on kuitenkin mahdoton sanoa, sillä valtaosa yrityksistä on pien- tai perheyrityksiä, jotka harvoin kuuluvat Palvelualojen ammattiliittoon.

Ravintolaan mennään ammattitaidon perässä

Moreenimedian kyselyyn vastanneista suurin osa käy joka kuukausi tai useamman kerran vuodessa syömässä etnisessä ravintolassa. Etnisyydellä tässä viitataan kaikkiin ulkomaisiin kulttuureihin. Todennäköisin valinta on kiinalainen ravintola. Kotona etnisistä ruuista tehdään mieluiten italialaista, kuten pastaa ja pitsaa.

Kipparin morsian -ruokablogia kirjoittava tamperelainen Minka Ryytty ei tilaa ravintolassa mitään sellaista, mitä tietää voivansa valmistaa itse halvemmin tai paremmin. Jos hän kuitenkin haluaa maistaa jotain itselleen ennestään tuntematonta raaka-ainetta, tekee hän sen ravintolassa.

– Menen myös usein ravintolaan, jos mieleni tekee todella tulista ruokaa. Valmistan kotonakin tulista ruokaa, mutta siitä ei saa millään täysin saman makuista kuin ravintolassa.

Kyselyn tuloksista selviääkin, että ruualta haetaan eri asioita ravintolassa ja kotona. Ravintola valitaan useimmiten ruuan, hintatason tai suositusten perusteella. Sen sijaan kotona ruokapäätöksiin vaikuttavat maku, helppous ja nopeus. Kotona tehtävät etniset ruuat poikkeavat jonkin verran siitä, mitä ravintolassa valittaisiin.

Heikkinen arvelee erojen johtuvan siitä, että joitain raaka-aineita tai mausteita voi olla vaikea löytää kaupoista, minkä vuoksi annokset on helpompi ostaa valmiina kuin tehdä itse. Ravintolaan mennään myös sellaisten reseptien ja valmistustapojen perässä, joita ei itse hallita.

Lopputuloksen määräävät sesonki, raaka-aineet ja olosuhteet

Kohta kymmenen vuotta ruokablogia pitänyt Minka Ryytty käy syömässä ravintolassa vähintään kerran kuussa, välillä jopa viikoittain. Hän kuitenkin valmistaa myös itse ruokaa päivittäin.

Inspiraatiota Ryytty saa Instagramista, keittokirjoista ja lehtijutuista, mutta paljon myös yksittäisistä raaka-aineista. Ruokavalintoihin vaikuttaa erityisesti se, millä raaka-aineilla sattuu olemaan paras sesonki.

Sesonkiajattelu on Ryytyn mukaan tällä hetkellä eräänlainen hallitseva trendi. Sesonki näkyy myös vahvasti siinä, minkälaiset postaukset houkuttelevat lukijoita. Luumuhillon ohje ei kiinnosta ketään kesällä, mutta talvella sen suosio herää. Sesonkiruuan ohella muita vallitsevia trendejä ovat erilaiset kasvisruuat sekä aasialainen keittiö.

Myös Heikkisen mukaan aasialaiset ja välimerelliset ruokapaikat ovat pinnalla.

–  Välimerellinen ja skandinaavis-venäläinen ruokakulttuuri ovat Suomessa jo pitkään hallinneita ruokatrendejä. Uudempana villityksenä on aasialainen sekakeittiö, joka kattaa kaiken aasialaisen ruuan.

Tällaisissa keittiöissä on usein samanaikaisesti tarjolla esimerkiksi thaimaalaista, japanilaista ja kiinalaista ruokaa.

Oikeastaan ei ole edes olemassa varsinaista suomalaista ruokakulttuuria.

Vesa Heikkinen, ravitsemispalveluiden yliopettaja

Skandinaavis-venäläisellä ruokakulttuurilla Heikkinen täsmentää tarkoittavansa Ruotsista ja Venäjältä tulleita vaikutteita, jotka näkyvät erityisesti suomalaisessa juhlapöydässä. Näitä vaikutteita ei kuitenkaan usein juurikaan tunnisteta, koska harva tuntee hyvin suomalaisen ruokakulttuurin historiaa.

– Oikeastaan ei ole edes olemassa varsinaista suomalaista ruokakulttuuria, sillä täällä on aina vallinnut sekakulttuuri. Itä-Suomi on ollut vahvasti venäläisvaikutteinen, kun taas Länsi-Suomi on saanut vaikutteensa Ruotsista. Nykyään vaikutteita on jo kaikkialta maailmasta.

Ryytty on hurahtanut tällä hetkellä japanilaiseen ja korealaiseen keittiöön. Hän rakastaa myös italialaista ruokaa, aivan kuten Moreenimedian kyselyyn vastanneetkin. Hän on kuitenkin sitä mieltä, ettei Suomessa ole mahdollista saada kunnon italialaista ruokaa.

– Oikeanlaista italialaista ruokaa on vaikea valmistaa, koska olosuhteet ja raaka-aineet ovat niin erilaisia. Mitään kovin autenttista italialaista ravintolaakaan täältä ei löydy.