Elise Kulmala
- 42-vuotias tamperelainen ammattivalokuvaaja
- Perustanut pop-up henkisen Small Balls Production -nimisen vaatemerkin
- Järjestää vain naisille suunnattua Puss Camp -pyöräilyleiriä
Matkalla entisen Suomen Trikoon tehtaan sisuksiin tulee vastaan kolme Magnetphotographyn opastetta, mutta paikalle löytää jo kuuntelemalla, mistä kovaäänisen suomiräpin pauhu on peräisin. Muutaman minuutin kolkuttelun jälkeen oven avaa valokuvaaja Elise Kulmala.
– Oletteko olleet täällä jo pitkään? Tulkaa vain sisään, Kulmala naurahtaa ja toivottaa meidät tervetulleeksi.
42-vuotias Kulmala on toiminut ammattimaisena valokuvaajana 13 vuoden ajan. Kulmala on suorittanut mainoskuvaajan tutkinnon Visuaaliviestinnän Instituutissa Tampereella. Asiakaslistalta löytyy muun muassa Fitfarm-hyvinvointiyrityksen perustaja Jutta Gustafsberg ja isoja pelialan yrityksiä.
Kulmalan mukaan kuvaustilanteessa keskeistä on tunnelma asiakkaan ja kuvaajan välillä.
– Tärkeitä on, että asiakkaalla on kivaa ja hänellä on hyvä fiilis.
Adrenaliinia vastapainoksi
Kulmala on harrastanut skeittausta, lumilautailua, ja alamäkipyöräilyä useamman vuoden ajan. Vauhdikkaissa harrastuksissa Kulmala kertoo saavansa vastapainoa kiireiselle yrittäjän arjelle.
– Alamäkipyöräilyssä joutuu keskittymään tekemiseen. Muuten tulee loukkaantumisia ja riskitilanteita. Se on yrittäjälle hienoa, kun saa kaiken päästä tyhjäksi.
Kulmala on luonut myös oman Small Balls Production -nimisen vaatemerkin. Vaatemerkin tuotteita koristava slogan, ”Hit it Pussy!” tulee vauhtilajeissa tarvittavasta asenteesta.
– Alussa sai oppia kokeneemmilta, mutta paljon olen joutunut oppimaan ihan kantapään kautta.
Hän on joutunut myös maksamaan hintaa huimapäisestä asenteestaan. Vuonna 2014 hän ajoi moottorikelkalla hyppyriin liian kovaa ja rysähdyksessä tunto hävisi molemmista jaloista.
Kulmala tiesi heti olevansa halvaantunut. Kanssakelkkailijat toivat nopeasti vilttejä lämmikkeeksi ja soittivat ambulanssin, jolla hänet kyydittiin suoraan Tampereen yliopistollisen sairaalan leikkaussaliin.
Leikkauksessa Kulmalalta poistettiin yksi selkänikama. Ennuste oli, ettei hän enää ikinä kävele. Kulmala päätti toisin ja treenasi jalkojaan kaksi viikkoa lähes ilman unta. Kolmantena viikkona kävely tukien avulla alkoi pikkuhiljaa onnistua.
– Ortopedi ihmetteli, että miten tuo on mahdollista, Kulmala kertoo.
Kuntoutumista hermokipujen kanssa
Vuosien kuntoutus on ollut Kulmalalle erityisen raskasta siksi, että hän oli murtanut selkänsä jo kaksi kertaa aikaisemminkin. Vuoden 2014 onnettomuudesta edelleen toipuvan Kulmalan on ollut pakko luoda tiukka päivärytmi.
– Vaikka se kuulostaa tylsältä, niin menen nukkumaan ja herään samaan aikaan. Lisäksi minulla on tietyt ruokailutottumukset kipujen hallitsemiseksi.
Skeittaus on vammojen takia jäänyt, mutta lumilautailua ja alamäkipyöräilyä ja Kulmala harrastaa edelleen.
– Lähden siitä, ettei pelolle saa koskaan antaa valtaa.
Jo onnettomuuden jälkeisenä vuonna Kulmala alkoi järjestää harrastuskaverinsa Salla Oksasen kanssa Puss Camp -nimistä naisille suunnattua pyöräilyleiriä.
Kulmala kertoo, että onnettomuus on muuttanut suuresti hänen elämänasennettaan. Enää hän ei tee mitään mitä ei itse halua.
Tärkeimmät asiat elämässään hän osaa nimetä.
– Äidistä en luovu, maastopyörästä en luovu, enkä ystävistä.