Korkeakouluopiskelijat ovat huolissaan opinto-ohjauksen laadusta. Tämä käy ilmi Moreenimedian marraskuussa toteuttamasta kyselystä. Yli puolet kyselyyn vastanneista koki, että opinto-ohjaajilta saatu tuki ei ollut riittävää eikä auttanut opintoalan valinnassa ennen korkeakouluopintoja. Osa vastaajista kertoi, ettei ohjausta ollut tarjolla kouluissa lainkaan ja tietyt alat jäivät täysin ohjauksen ulkopuolelle.
– Meillä ei sitä [opinto-ohjausta] ollut kuin nimellisesti. Muistan, että opo lätkäisi kouraan vain viiden sentin paksuinen luettelon, johon oli koottu eri hakuvaihtoehdot. Muuta apua tai tukea oman suuntauksen pohtimiseen ei oikeastaan tarjottu, yksi kyselyyn vastannut totesi.
– Opintoaloista esiteltiin lähinnä tunnetuimmat (oikeus, lääkis ja kauppis). Olisin kaivannut enemmän konkreettista tietoa siitä, millaisia sisältöjä opintoaloissa on ja miten ja mihin niistä työllistyy, toinen vastaaja kirjoitti.
Kysely opiskelualan vaihdosta korkeakoulussa
- Kysely jaettiin marraskuussa 2019 kahdessa tamperelaisessa Facebook-ryhmässä, joissa on yhteensä noin 61 000 jäsentä.
- Moreenimedian kyselyyn vastasi 95 ihmistä, joista naisia oli 86 prosenttia.
- Vastaajista 66 prosenttia oli iältään 20–29-vuotiaita.
- Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi vaihtaneensa opiskelualaa korkeakoulussa tai harkinneensa alanvaihtoa.
- Suurimmat syyt opiskelualan vaihtoon olivat opiskelualan sopimattomuus itselle, kiinnostuminen toisesta alasta, sekä huoli työllisyystilanteesta.
- Vastaajista 80 prosenttia ei katunut alanvaihtoa.
Opinto-ohjauksessa uudistukset otetaan vastaan tervetulleina
Tampereen lyseon lukiossa on vajaa 600 opiskelijaa ja kaksi opinto-ohjaajaa. Opinto-ohjausta toteutetaan oppilaille kurssien muodossa, sekä luokka- että henkilökohtaisesti.
Tampereen lyseon lukiossa opinto-ohjaajana työskentelevä Seppo Linnaranta kertoo, että opinto-ohjauksen järjestämisessä aikaa yksilön ohjaamiseen voisi olla aina enemmän. Yhtenä työkaluna opinto-ohjauksen järjestämisessä on otettu käyttöön pienryhmäohjaus. Hän kuitenkin korostaa, että edelleen on aikaa myös yksilöohjaukseen.
Linnaranta lisää, että tiedon välittäminen ei ole ongelma, vaan pohdinnan mahdollistaminen.
– Tuntuu, että varsinkin aikaisemmin on ollut käsitys, että opinto-ohjauksessa osoitetaan, minne mennä opiskelemaan. Me opinto-ohjaajat tahtoisimme enemmän nähdä opinto-ohjauksen laajempana urasuunnitteluna koko opintojen ajan ja korostaa arvokysymyksiä.
Tämän vuoden elokuussa voimaan tuli uusi lukiolaki. Lukiokoulutuksen järjestäjän on annettava lukiosta valmistuneelle opiskelijalle ohjausta jatko-opintoihin hakeutumisessa ja urasuunnittelussa seuraavan vuoden ajan opiskelijan valmistumisesta, mikäli opiskelija ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa lukion jälkeen.
Linnaranta pitää uudistusta tervetulleena. Hänen mukaansa sekä nykyisille että aikaisemmin valmistuneille opiskelijoille tulisi tarjota mahdollisuus opinto-ohjaukseen.
– Moni opiskelija on eri tavalla valmis pohtimaan omia urakysymyksiä välivuoden jälkeen. Tampereella tätä ohjausta on järjestetty jo ennen uudistuksen voimaantuloa.
Korkeakoulujen tarjoamassa opinto-ohjauksessa on toivomisen varaa
Kaisa Rantamäki, 20, ja Iiro Sinisalo, 29 , ovat vaihtaneet alaansa korkeakoulussa. Kaisa Rantamäki vaihtoi alaansa viime vuonna Jyväskylän yliopiston musiikkitieteellisestä vuoden opintojen jälkeen Tampereen yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä.
– Huomasin, että musiikkitiede ei ollut yhtään oma juttu. En saanut mistään kiinni, eikä ollut motivaatiota opiskella alaa, joka ei kiinnostanut yhtään. Oli sellainen yleinen turhautuminen päällä.
Iiro Sinisalo taas vaihtoi alaansa Tampereen ammattikorkeakoulun esittävän säveltaiteen linjalta Tampereen yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä vuonna 2016. Syynä alanvaihtoon oli opintojen aikana kehittynyt tinnitus.
Toisin kuin enemmistö kyselytutkimukseen vastanneista, Kaisa Rantamäki on ollut tyytyväinen lukioaikaiseen opinto-ohjaukseen.
– Minulla oli lukiossa tosi hyvä opo, hän auttoi karsimaan oikeasti huonot vaihtoehdot pois ja ohjasi alavalinnassa. Oikeastaan olisi vain pitänyt itse kuunnella silloin opon neuvoja vähän tarkemmin, Rantamäki pohtii.
Sen sijaan Rantamäki on ollut tyytymätön korkeakoulussa saamaansa opinto-ohjaukseen.
– Yleisodotuksena tuntui olevan, että kun kerran on päässyt yliopistoon, niin ei kannata vaihtaa enää, koska takaisin ei pääse.
Iiro Sinisalo kertoo käyneensä säveltaiteen opintojen aikana puhumassa opiskelualan vaihdosta kerran työvoimatoimistossa.
– Olin aina mieltänyt, että opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa nykyisissä opinnoissa eikä niinkään alanvaihdossa, siksi kävin puhumassa alanvaihdosta työvoimatoimistossa ammatinvalintapsykologille.