Kasvisruokabuumi näkyy nyt myös joulupöydässä. Yhdeksän prosenttia Moreenimedian kyselyyn vastanneista kertoi siirtyneensä lihasta kasvis- ja kalapainotteisempiin ruokiin. Jotkut vastaajat kertoivat tehneensä erilaisia kasvisversioita kinkusta, minkä Helsingin yliopiston ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä kertoo kielivän suomalaisten rakkaudesta perinteisiin.

– Vegaanikinkku on mielenkiintoinen käsite. Se sisältää ajatuksen kinkusta joulupöydän perinteenä, josta ei sovi luopua. Alun perin kinkun tilalla saattoi olla mikä vain lihapaisti, nyt kinkun pitää olla pöydässä, söi lihaa tai ei.

Nykyiset jouluruoat ovat suurimmilta osin parin sadan vuoden takaisia. Pöydän antimet vaihtelivat alueittain ja perhekunnittain, mutta suurin yhdistävä piirre oli se, että jouluna syötiin paljon ja hyvin. Mäkelän mukaan Suomen kohonnut elintaso näkyy nyt muutoksena. Moreenimedian kyselyyn vastanneista kuusi prosenttia kertoo, että jouluruoan määrä sekä tarjoiltavat ruokalajit ovat keventyneet.

– Runsas syöminen jouluna on muisto ajalta, jolloin se ei muuten ollut mahdollista. 1800-luvulla elettiin jatkuvassa niukkuudessa, mutta nykyään kun ruoan riittävyyttä ei joudu pohtimaan, sen määrää kauhistellaan.

Jouluruoka on yhdistelmä vanhaa ja uutta

Yksiä omintakeisimmista suomalaisista jouluruoista ovat laatikot, ja kyselyn mukaan ne ovat edelleen suosittu osa joulupöytää. Mäkelän mielestä laatikot ovat hieno osoitus siitä, miten saatavilla olleista raaka-aineista on onnistuttu tekemään jotain herkullista.

– Laatikotkin ovat olleet luksusta. Niiden valmistaminen vaatii oman astian ja uunin paistamiseen. Ennen teollistumista talonpojilla ei ollut sellaiseen varaa.

Uusi joulupöydän tulokas on bataattilaatikko, joka Mäkelän mukaan samanaikaisesti kunnioittaa ja uudistaa perinteitä. Muuntelu pitää kulttuurista jatkumoa yllä. Esimerkiksi riisipuuro on kyselyn mukaan osa suomalaista joulupöytää, vaikka riisi ei Suomessa kasva. Ennen 1900-lukua puuro valmistettiin tavallisen kansan keskuudessa ohrasta tai kaurasta.

Jotkut jouluruoat ovat tehneet pitkän matkan päästäkseen suomalaisten luo. Ristiretkeläisten keskiajalla idästä tuomat piparkakut päätyivät Ruotsin kautta Suomeen 1700-luvulla. Uusia jouluruokia on rantautunut tänne myöhemminkin.

– Kun  Suomi liittyi EU:hun, mukana tuli uuden valuutan lisäksi myös paljon uusia reseptejä. Nykyään ei ole tavatonta syödä jouluna saksalaista Stollen-hedelmäkakkua tai italialaista Panettone-kakkua, Mäkelä kertoo.

Joulu on perheen juhla, johon muutkin voivat nyt osallistua

Joulu on ennen kaikkea perheen ja kodin juhla. Kyselyyn osallistuneista kolme neljäsosaa vastasi syövänsä jouluruokaa sukulaisten luona ja 70 prosenttia kotonaan. Mäkelän mukaan kotona oltiin ennen varsin uskollisesti, sillä kaikki paikat olivat pyhien aikaan ja erityisesti jouluaattona kiinni. Nykyään joulua vietetään myös ystävien kanssa. 14 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että ruoan laittaminen ja syöminen yhdessä on heille jouluruokaan liittyvä perinne. Arki on nykyään kiireistä, jolloin yhdessä syöminen voi jäädä vähemmälle. Mäkelällä on kuitenkin toinenkin selitys.

– Arkinen yhdessä syöminen ei ole enää perheeseen sidottua, ja monet syövät esimerkiksi työ- ja koulukavereiden kanssa. Jouluna tavataan sellaisia sukulaisia, joita ei muuten välttämättä näe. Tällöin yhdessäolo korostuu.

Koska joulua vietetään perheen kesken, monilla on perheen sisäisiä jouluperinteitä. Kyselyn vastauksissa mainitaan erilaisia perinneruokia aina lakkakakusta ostereihin. Syömiseen liittyviä perinteitä ovat muun muassa öiset kinkkuvoileivät ja tapaninpäivän “rääppiäiset”, jonne kaikki tuovat ylimääräiset jouluruokansa.

Myös Mäkelällä on oma jouluperinne. Isoäidin reseptillä valmistettua silliä joutuvat syömään kaikki joulupöydässä istuvat.