‒ Vanha klisee, mutta musiikin tekeminen tuntui itselleni hyvältä.

Sastamalalainen Kalle Virta, 31, on tehnyt musiikkia 15 vuotta. Yläkouluikäinen Virta perusti veljensä ja ystävänsä kanssa 3.P.P-nimisen yhtyeen vuonna 2004 ja kävi ostamassa paikallisesta kirjakaupasta uusia levyjä aina kun rahaa oli.

Virta kertoo, että musiikkia tehtiin ja kuunneltiin lähinnä hyvän fiiliksen, yhteisen tekemisen ja hauskanpidon vuoksi. Sillä oli kuitenkin myös terveydellisiä vaikutuksia.

‒ Musiikkiin sai purettua teiniaikojen kasvukipuja ja olihan se muutenkin mukavaa, Virta muistelee.

Virta on tehnyt musiikkia myös muutenkin kuin harrastusmielessä. Hän on tehnyt soolouralla rap-musiikkia artistinimellä Älpee ja julkaissut omakustanteena kaksi levyä, Ego Eimi vuonna 2017 ja Mulle itselle 2013.

Nyt Virta on laittanut äänityslaitteet vähäksi aikaa tauolle. Hän kertoo, että tekninen osaaminen ei riittänyt taustojen tekemiseen ja äänitysvälineet puuttuivat. Kaksi levyään Virta on äänittänyt ystävänsä avustuksella helsinkiläisessä studiossa.

Musiikin tekeminen ja kuunteleminen laskussa

Lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen mukaan nuoret tekevät vähemmän musiikkia kuin kahdeksan vuotta sitten. Vuonna 2012 vastaajista peräti 16 prosenttia vastasi Valtion Nuorisoneuvoston teettämään kyselytutkimukseen, että tekee musiikkia päivittäin. Vuonna 2018 luku oli enää kymmenen prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan myös musiikin kuunteleminen on vähentynyt nuorten keskuudessa.

Virta ei osaa sanoa, miksi nuoret tekevät vähemmän musiikkia kuin ennen, vaikka julkaisualustoja on enemmän kuin koskaan.

‒ Nyt on kuitenkin spotifyt ja youtubet. En osaa sanoa mistä se johtuu.

Omaehtoisuutta ja tilastollista heilahtelua

Nuorisotutkimusseuran tilastotutkija Sami Myllyniemen mukaan lasku tilastoissa on mielenkiintoinen, varsinkin kun teknologia mahdollistaa musiikin tekemisen paremmin kuin koskaan. Myllyniemi kertoo, että kyse voi olla musiikin tekemisen omaehtoistumisesta.

‒ Moni saattaa luoda kappaleita esimerkiksi tabletilla, mutta ei miellä sitä varsinaisesti musiikin tekemiseksi. Samoin kuin kotona tanssahtelua ei välttämättä koeta tanssin harrastamiseksi.

Myllyniemi kertoo, että lasku voi selittyä myös ihan tavallisena satunnaisheilahteluna tilastoissa. Varmistus saadaan kahden kuukauden päästä, kun uusi vapaa-aikatutkimus julkaistaan.