Salla Jortikalla on kriisi päällä. Hän on haastatteluhetkellä näkemässä ensimmäistä kertaa tulevan kotinsa kylpyhuonelaattoja, jotka urakoitsija on aiemmin päivällä laatoittanut. Jortikka ei pidä näkemästään.

– Nämähän ovat kuin suoraan 80-luvulta, hän panikoi.

Laattapettymyksen kaltaisia vastoinkäymisiä Jortikka on osannut odottaa: kun hän osti remonttikuntoisen asuntonsa viime lokakuussa, hän tiesi jo silloin, että haluaa remontoida asuntonsa pääosin itse. Jos kylpyhuoneen laatoitusta tehnyttä urakoitsijaa ei lasketa, Jortikka on ostanut ammattilaisten apua remonttiin vain niissä työvaiheissa, joissa laki niin velvoittaa.

– Sähköt, vedet, vesieristykset ja asbestimittaukset on tehnyt ammattilainen, muuten olen tehnyt kaiken itse.

Jortikka kutsuu itseään Youtube-remontoijaksi. Hän katsoo opetusvideoita Youtubesta, sillä hänellä ei ollut etukäteen maalaustöitä kummempaa kokemusta remontoinnista. Videoista saaduilla opeilla Jortikka on paitsi hionut seiniä myös esimerkiksi kaatanut niitä.

– Budjettisyistä päätin, että itse teen ja opettelen, Jortikka sanoo tarmokkaana.

Vanhat asunnot menevät kaupaksi

”Youtube-remontoijia” voi hyvin olla enemmänkin, sillä vanhoja asuntoja myytiin viime vuonna paljon.

– Vanhojen asuntojen myynti edellisvuoteen verrattuna kasvoi 4,5 prosenttia ja se on aika huomattava nousu, toteaa Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Ehrnrooth.

Vanhaksi asunnoksi määritellään asunto, jota ei oteta käyttöön ensimmäistä kertaa.

Vaikka vanhat asunnot myyvät hyvin, uudiskohteiden myynti laski noin neljä prosenttia vuoteen 2018 verrattuna.

– Monet uudet asunnot rakennetaan alueelle, jotka eivät ole vielä valmiita. Vanhan asunnon hyvä puoli on usein se, että mukana tulee toimiva infrastruktuuri, puustoa, tiestöä ja palveluita. Lisäksi vanhan asunnon hinta on kilpailukykyisempi, Ehrnrooth arvioi.

Pellervon taloustutkimus julkaisi viime kesänä tutkimuksen, jonka mukaan asunto kaupunkikeskustan lähialueella koetaan keskimäärin parhaimmaksi. Myös Salla Jortikka päätyi ostamaan asuntonsa Tampereen Tammelasta, keskustan välittömästä läheisyydestä. Koska suurten kaupunkien keskusta-alueet ovat pitkälti jo rakennettuja, vaihtoehdoksi jää silloin todennäköisimmin vanha asunto.

”Parhaimmillaan tämä on terapiaa ja pahimmillaan painajaista”

Jortikalle on tärkeää, että hän saa itse remontoida asunnostaan juuri sellaisen kuin haluaa.

Vastoinkäymisistä huolimatta hän lähtisi remonttiprojektiin mukaan uudestaan. Jortikka kokee, että remontista on tullut hänelle harrastus, joka on parhaimmillaan terapiaa ja pahimmillaan painajaista.

Haastattelun päätteeksi myös laattaongelmaan on keksitty mahdollinen ratkaisu.

– Nyt lähden katsomaan Youtubesta, miten laattoja maalataan, Jortikka toteaa ja vetää remonttivalon töpselin seinästä.