Suomalaiset kuluttajat ovat alkaneet tiedostaa, että lähellä tuotettu on ympäristön kannalta kestävämpää. Syksyn sesonkituotteet, kuten erilaiset sienet, kurpitsat ja marjat, ovat hyvin edustettuina ruokakauppojen hyllyillä.
Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton asiantuntijan Tomi Pousin mukaan kotimaisuutta ja puhtautta arvostetaan, mikä on eduksi suomalaiselle tuotannolle.
Erityisesti luonnonmarjoja poimitaan nyt ahkerasti. Kotimaisen marjan saanti on ollut vaikeaa, sillä koronaviruksen tuomien matkustusrajoitusten takia ulkomaalaisista marjanpoimijoista on ollut puutetta.
”Myös monet marjatilat ovat kertoneet, että korona-aikana on ollut poikkeuksellisen paljon itsepoimijoita”, Pousi kertoo.
Satokausikalenteri apuna ruokaostoksilla
Tietoisuuden kasvuun on vaikuttanut Satokausikalenteri-konsepti, joka on saanut alkunsa vuonna 2011. Fyysinen kalenteri toimii tavallisen seinäkalenterin tavoin, mutta nimi- ja liputuspäivien lisäksi se kertoo myös ruoka-aineiden sesonkiajat. Yhteistyö ruokakauppojen kanssa on lisännyt tuotteiden menekkiä.
Korona-aikana on ollut poikkeuksellisen paljon itsepoimijoita.
Tomi Pousi
Kalenteri roikkuu monien kuluttajien seinällä, mutta syyskuussa se julkaistiin myös ilmaisena mobiiliversiona.
”Sovellus hyppäsi heti ladatuimpiin sovelluksiin sovelluskaupassa, mikä kertoo suomalaisten kiinnostuksesta sesonkituotteita kohtaan”, kertoo Satokausi Media Oy:n yhteistyö- ja yritysasiakkuusvastaava Janni Kitti.
Sovelluksesta löytyy myös ohjeita tuntemattomampien ruokien valmistamiseen, mikä on tehnyt satokausituotteiden valmistamisesta helpommin lähestyttävää. Esimerkiksi lehtikaali muuntuu öljyllä, mausteilla ja paistamisella trendikkäiksi lehtikaalisipseiksi.
Satokausituotteiden tulevaisuus on valoisa
Satokausikalenterin perustaja Samuli Karjula näkee suomalaisten satokausituotteiden tulevaisuuden positiivisena. Esimerkkinä hän käyttää lehtikaalia sekä suomalaisia talvikurpitsoja.
Lehtikaali on noussut 2010-luvulla uudelleen suomalaisten suosioon. Vuosikymmenen alussa sitä myytiin 10 000 kiloa tuontikasviksena, eikä kotimaista ollut tarjolla. Suomalaiset viljelijät tarttuivat mahdollisuuteen ja nyt lehtikaalin tuotanto on jo yli 100 000 kiloa vuodessa.
Sama on käynyt talvikurpitsoille. Vuosikymmenen alussa kaupassa ei ollut yhtään suomalaista talvikurpitsaa. Neljä vuotta myöhemmin talvikurpitsa oli edullisempaa kuin tuontikurpitsa, ja tänä syksynä kaupasta löytyy jo viittä erilaista suomalaista talvikurpitsaa.
Miten tamperelaiset suhtautuvat satokausituotteisiin? Kuuntele gallup täältä.