Prokrastinaatiossa on kyse tehtävien tekemisen siirtämisestä tuonnemmas siitä huolimatta, että toiminnan tiedostetaan johtavan negatiivisiin seurauksiin, kuten stressiin, ahdistuneisuuteen tai valmistumisen lykkääntymiseen.

Tutkimukset osoittavat, että ilmiö on erityisen yleinen korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa. Tampereen yliopiston opintopsykologi Simo Ahosen mukaan yksi syy tälle löytyy opintojen rakenteista.

– Korkeakouluopinnoissa on tyypillistä antaa isoja kokonaisuuksia ja pitkiä aikatauluja. Kurssit, jotka on pilkottu tarkemmin ja joissa on välideadlineja, tulevat paremmin tehdyiksi.

Ahosen mukaan kurssirakenteiden suunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon erilaiset opiskelijat. Prokrastinaatiosta kärsiviä voisi auttaa mahdollisuus suorittaa kurssit osissa, sekä selkeät tehtäväohjeet. Osalle opiskelijoista taas väljempi ja omaehtoisempi työskentely sopii paremmin, ja myös tähän tulisi tarjota mahdollisuus.