Kun perhe lähti laskettelemaan, pikaluistelija Mika Poutala jäi kotiin lepäämään. Urheilu-ura määritti arkea kellon ympäri: doping-testaajat saattoivat koputtaa Poutalan kotioveen keskellä yötä.

Poutala luisteli maailmancupissa 16 vuoden ajan. Uran päätyttyä vuonna 2018 hän siirtyi täysipäiväiseksi yrittäjäksi. Nykyisin Poutala tekee töitä sisällöntuottajana ja puhujana.

– Urheilu oli unelmani, mutta minulla oli myös toinen unelma. Urani loppuvaiheessa haaveilin yrittäjyydestä ja siitä, että pystyisin auttamaan muita.

Kaikkien kohdalla siirtymä urheilu-uran jälkeiseen elämään ei suju yhtä jouhevasti. Urheilupsykologi Satu Kasken mukaan uran lopettaminen on aina henkilökohtainen kriisi.

– Parhaimmillaan urheilu antaa voimavaroja, joita pystyy hyödyntämään myös uran jälkeisessä elämässä. Pahimmillaan siitä voi jäädä haavoja, jotka vaikuttavat elämään vielä vuosien päästä.

Poutala uskoo, että lopettamisen suhteen tärkeintä on se, millainen urheilijan identiteetti on.

– Helposti koko identiteetti yhdistyy urheiluun. Se on erityisen ongelmallista uran päättyessä. Silloin sitä saattaa ajatella, onko minulla mitään arvoa, sillä urheilu oli kaikki, mitä tein.