Pelkään olla yöllä töissä. Suhtaudun varauksella miesasiakkaisiin. En keksi mitään vastenmielisempää kuin humalainen asiakas, joka kyselee minulta henkilökohtaisuuksia ja kehuu vartaloani, josta hänellä ei ole tosiasiassa oikeutta sanoa sanaakaan. Inhoan olla yksin töissä, koska en voi kääntyä kollegani puoleen ja pyytää apua tällaisessa tilanteessa. Kuulen asiakaspalvelijana jatkuvasti tytöttelyä ja flirttailevia vitsejä. Vastaan asiakkaalle hymyllä tai naurahduksella, vaikka en kokisi tilannetta miellyttävänä. On helpompi hyväksyä ja unohtaa kuin tehdä tilanteesta numero.

Älä oleta, että vitsisi on hauska, koska voin kertoa, että yhdenkään nuoren naisen mielestä se ei ole.

Naiset kohtaavat työelämässä ennakkoluuloja, vähättelyä ja ahdistelua. Joudumme jatkuvasti todistelemaan pätevyyttämme sekä asiakkaille, kollegoille että johtajille. Erityisesti nuoren naisen voi olla vaikeaa tulla kohdatuksi työelämässä osaavana asiantuntijana ikänsä takia. Nuorten naisten pätevyyttä ei nähdä tai sitä ei haluta nähdä, sanoo yliopistotutkija Tuija Koivunen.

Tasa-arvokysymykset ovat olleet kauan esillä julkisuudessa, ja jatkuvasti tulee uusia nettikampanjoita, mielenosoituksia ja esityksiä, joilla pyritään antamaan naisille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan ja lisätä tietoisuutta. #MeToo antaa naisille äänen, joka rikkoo hiljaisuuden seksuaalisesta häirinnästä. Intiassa liike #IWillGoOut vaatii tasa-arvoa julkisissa tiloissa. Chilessä syntynyt liike ”A Rapist In Your Path” vaatii yhteiskuntaa lopettamaan raiskausten uhrien syyllistämisen.

Merkittävää tasa-arvoedistystä on kuin onkin tapahtunut, ja viime vuosisadan aikana suurin osa maista on myöntänyt naisilleen olennaiset poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet. Yhä useammalla naisella on mahdollisuus äänestää ja käydä koulua. Tämä on hyvä lähtökohta, mutta miksi edelleen tuntuu, että mikään ei muutu?

YK:n kehitysohjelma UNDP:n maailmanlaajuisessa tutkimuksessa naisiin kohdistuvista ennakkoluuloista on havaittavissa edelleen karuja yleistyksiä ja asenteita. Noin puolet 75 maassa haastatelluista sanoo miesten olevan parempia poliittisia johtajia kuin naiset, ja yli 40 prosenttia koki miesten olevan parempia yritysjohtajia.

Tällaiset asenteet vaikuttavat väistämättä naisten kohtaamiseen työelämässä. Stereotypiat eivät vaikuta ainoastaan yhteiskunnan suhtautumiseen vaan myös naisten kokemaan identiteettiin ja yksilön mahdollisuuksiin. Jos nuoria naisia ei pidetä uskottavina tai naisten johtamiskykyjä epäillään, se vaikuttaa suoraan siihen, miten naiset näkevät omat mahdollisuutensa ja itsensä työelämässä.

Gender Inequality Index (GII) mittaa naisten vaikutusmahdollisuuksia terveyden alalla, koulutuksessa ja taloudellisessa asemassa. Mittarin mukaan kokonaisedistys on hidastunut viime vuosina. Esimerkiksi naisia on vähemmän maiden hallituksissa kuin viisi vuotta sitten. Se, että tilanne on jossain päin maailmaa parantunut, ei tarkoita, että ongelmaa ei enää olisi olemassa. Jos tasa-arvokehitys otetaan itsestäänselvyytenä, eikä siitä pidetä ääntä ja muistuteta olemassa olevista ongelmista aktiivisesti, kehitys voi kääntyä laskuun.

Sukupuolten eriarvoisuus ei ole vain työelämän epäkohta vaan laajempi rakenteellinen ongelma. Tasa-arvo ei toteudu missään kokonaan, ei edes kehittyneissä maissa, ennen kuin tasa-arvo on saavutettu valtarakenteiden sisällä. Mitä siis voitaisiin tehdä?

Lakimuutoksilla on mahdollista saada aikaan nopeaa ja näkyvää muutosta. Pinnan alla piilevät asenteet muuttuvat kuitenkin vasta, kun päätämme uudestaan mikä on hyväksyttyä ja mikä ei. Yhteiskunta ei muutu ennen kuin ongelmat kohdataan ja niistä puhutaan ääneen.

Yhteiskunnassa tulisi lisätä koulutusta ja tietoisuutta, sillä nuoret eivät aina edes tiedä, että heidän oikeuksiaan rikotaan. Tulisi näyttää, mitä muutos todella merkitsisi. Olisi hienoa, jos joskus jokainen nuori nainen voisi tuntea olonsa arvostetuksi ja turvalliseksi työpaikasta riippumatta. Ilman kannustusta nuorilla ei ole voimaa tuoda ongelmia esiin ja sanoa ei vääränlaiselle kohtelulle.

Toivonkin, että jokainen kollega ja asiakas puuttuisi tilanteeseen, jossa työntekijää kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Ensi kerran, kun ajattelet kysyä, paljonko suukko maksaisi tilauksen päälle tai saisiko kuittiin puhelinnumeron, toivon että mietit hetken ja jätät sen sanomatta.  Älä oleta, että vitsisi on hauska, koska voin kertoa, että yhdenkään nuoren naisen mielestä se ei ole.

Jutussa hyödynnetty myös mm. yliopistotutkija Tuija Koivusen haastattelua.