Poikkeusolojen takia työntekijät, opiskelijat ja koululaiset siirtyivät keväällä kotiin tekemään hommiansa etänä. Samalla ruokaa alettiin tehdä enemmän kotona.

Finterveys 2017 -tutkimuksen mukaan normaalisti 25 prosenttia opiskelijoista ja työntekijöistä hyödyntää työpaikka- ja oppilaitosruokailua. Peruskoululaiset ja toisen asteen opiskelijat saavat ilmaisen ruuan koulussa.

K-ruoka- ja Kotikokki-sivustojen reseptien selaaminen kasvoi koronakeväänä noin kolmanneksella. Saman luvun ympärillä ovat useiden suosittujen ruokablogien kävijämäärät, jotka ovat kasvaneet 20–60 prosentilla helmikuusta huhtikuuhun.

– Perheelliset joutuivat miettimään päivittäin koko perheelle viisi ateriaa päivässä, mikä käy kokopäivätyöstä, kertoo Liemessä ruokablogin pitäjä Jenni Häyrinen.

Koronakeväänä laitettiin helpompia ruokia

K-ruoka- ja Kotikokki-sivustojen sekä ruokablogien perusteella ruuan laittaminen on muuttunut myös siten, että ihmiset ovat tehneet enemmän arkisia, helppoja ja edullisia ruokia. Eniten etsittiin vanhoja suosikkireseptejä, kuten makaronilaatikkoa ja lasagnea. Suuressa suosiossa olivat myös helpot leivontareseptit kuten leivät ja keksit.

Ruokaa laitettiin kotona enemmän ensinnäkin käytännön syistä, mutta myös lisääntyneen vapaa-ajan takia. Kotikokin tuotepäällikkö Margarita Helsinki uskoo, että leipää tehtiin paljon siksi, koska se loppui kaupasta kokonaan yhdessä vaiheessa. Toiseksi sitä tehdään, koska se on halpaa ja hyvää sekä siitä tulee ihana tuoksu kotiin.

Häyrinen näkee leipomisen lisääntyneen, koska se tuo ihmiselle lohtua ja turvaa. Mediatutkija Mari Lehto on asiasta samaa mieltä. Hän näkee kokkaamisen olevan hyvää vastapainoa uuden maailmantilanteen tuomalle ahdistukselle.

Tämä näkyy myös siinä, kun Häyrinen julkaisi Instagram-sivullaan listan perinteisistä suomalaisista ruuista, monet ulkomailla asuvat suomalaiset kertoivat hänelle purskahtaneensa itkuun nähdessään listan. Ruokaan ja ruuanlaittoon liittyy vahvoja tunteita.

– Maailmassa tapahtuu paljon asioita, mihin mä en voi vaikuttaa, mutta mä voin silti tehdä tätä leipää. Tässä hetkessä kaikki on hyvin, Häyrinen kuvailee ihmisten ajattelevan.

Vaikka ruuanlaittaminen on lisääntynyt, Lehto haluaa painottaa, ettei ruokakulttuurin harrastaminen ole kaikille mahdollista. Pandemia ei vaikuta kaikkiin samalla tavalla ja ruokablogeista kiinnostuvat pääasiassa ne, joilla tilanteesta huolimatta on aikaa ja rahaa harrastaa ruuanlaittoa.

Maailmassa tapahtuu paljon asioita, mihin mä en voi vaikuttaa, mutta mä voin tehdä tätä leipää. Tässä hetkessä kaikki on hyvin.

Jenni Häyrinen, Liemessä-blogi

Miten tamperelaisten ruuanlaitto on muuttunut korona-aikana? Kuuntele gallup täältä.