Lääkäri IL:lle: Hirvittää, kun nuoret levittävät koronavirusta. (Verkkouutiset.fi 10.9.2020)
Nuoret ovat unohtaneet pandemian, mikä tuli todetuksi, kun kassajonossa pyysin pitämään turvavälin – “Ei mulla mitään tautia ole” (Satakunnan kansa, tekstarit, 21.8.2020)
HUSin alueella koronatartunnoista jopa puolet tulee nyt baareista ja yökerhoista – Nuoriso ei jätä pirskeitä väliin pienen nuhan takia (IS 19.9.2020)
Koronan leviämisestä syytetään usein nuoria, mikä näkyy myös uutisotsikoissa. Kuten yleensä julkisessa keskustelussa, myös koronaan liittyvässä uutisoinnissa korostuvat ongelmat.
– Nuorten syyllistäminen on pysyvä tapa käsitellä asioita yhteiskunnassa. Jos puhutaan vaikkapa alkoholiongelmasta, se on helppo paikantaa nuoriin, selittää nuorisotutkija Tomi Kiilakoski Nuorisotutkimusseurasta.
Kiilakoski on havainnut uutisia lukiessa, että nuorten toimintaa moralisoidaan enemmän kuin muiden ihmisryhmien.
– Osa jutuista lähentelee moraalipaniikkia. En näe juttuja esimerkiksi omanikäisistäni, 40–50-vuotiaista, joiden vastuutonta käytöstä paheksuttaisiin.
Kiilakosken mukaan nuorten kautta peilataan yhteiskunnan toiveita ja ahdistuksia. Lisäksi nuorilla on suuri yhteisöllisyyden tarve, ja ulkona liikkuvista nuorisoporukoista on helppo tunnistaa heidän ikänsä.
Syyllistämisestä voi olla haittaa mielen hyvinvoinnille
Suurin osa nuorista kuitenkin käyttäytyy vastuullisesti. Opiskelija Riina Tanskanen, 22, kertoo tuntevansa syyllisyyttä koronan leviämisestä.
– Vaikken itse osallistu opiskelijarientoihin, tuntuu silti, että olen vastuussa siitä, että korona leviää. Tuntuu, että olen osa ongelmaa ihan vain siksi, että kuulun tähän ihmisryhmään, Tanskanen pohtii.
Ahdistus saattaa purkautua syyllisyydentunteena.
Hannu Soronen
YTHS:n psykologin Hannu Sorosen mukaan syyllisyys on toistuva keskusteluteema vastaanotoilla mielenterveystyössä. Ahdistuneisuus on lisääntynyt korona-aikana.
– Varsinkin hyvin vastuuntuntoisia nuoria aikuisia mietityttää tilanne. He ovat tottuneet tarkkailemaan muiden tarpeita oman hyvinvointinsa kustannuksella. Ahdistus saattaa purkautua syyllisyydentunteena, Soronen toteaa.
Syyllisyydentunteella voi olla haitallisia seurauksia. Moni vähentää sosiaalisia kontakteja ja eristäytyy kotiinsa. Kun suhteellisuudentaju katoaa, ei välttämättä halua enää käydä edes kävelyllä tai kaupassa.
Tomi Kiilakosken mukaan nuorista puhuttaessa täytyisi kuulla heitä itseään. On hyvä asettaa vastuuttomasti toimivat vastuuseen käytöksestään, mutta nuoret eivät ole ainoa ryhmä, joka käyttäytyy sopimattomasti.
– Muihin ikäryhmiin ei liity samanlaista kategorisointia, esimerkiksi siten, että kaikki mummot olisivat tietynlaisia. Kaikkia ihmisryhmiä pitäisi käsitellä tasapuolisesti.
Mitä nuoret ajattelevat syyllistämisestä? Kuuntele gallup täältä.