Ainejärjestömme järjesti hiljattain yhteisen dildobingoillan meille opiskelijoille. Ideana oli pelata bingoa ja voittopalkintoina toimivat nimenmukaisesti erilaiset seksilelut. Liput tapahtumaan myytiin loppuun ennätysvauhdissa.

Tunnelma oli bingoiltana katossa: kotiin kannettiin niin karvaisia käsirautoja, liukuvoiteita kuin vibraattoreitakin. Mieleni täyttyi kysymyksillä. Olemmeko siis nykyisin seksuaalisesti näin aktiivisia ja avoimia, vai onko tämä seksuaalinen avoimuus vain nuorten keskuudessa tapahtuva ilmiö?

Olisiko kyseinen dilgobingo geishakuulineen ollut 50 vuotta sitten kohu, joka olisi aiheuttanut paheksuntaa ja yleistä erimielisyyttä?

Seksuaaliterapeutti ja -neuvoja Eeva Lehtinen kertoo, että nuorten asenne seksuaalisuuteen on muuttunut. Erityisesti nuoret aikuiset ovat avoimia seksuaalisuutensa kanssa tänä päivänä ja hakevat matalammalla kynnyksellä apua tai keskustelevat mieltä askarruttavista aiheista. Isoissa kaupungeissa voi olla helpompi löytää seksuaaliterapeutteja, mikä voi selittää kaupunkien välisiä eroja apua ja neuvoja hakevien määrässä.

Seksuaaliterapiaan haetaan nykyään niin yksin kuin yhdessä.

Finsexin tutkimus toistaa samankaltaista tulosta. Sen mukaan suomalaiset ovat vapautuneempia seksuaalisesti kuin ennen. Suomalaiset suhtautuvat myönteisemmin esimerkiksi irtosuhteisiin, eikä ihmisten seksuaalielämä ole niin alisteinen erilaisille velvollisuuksille ja vaatimuksille, jotka ennen omaksuttiin vahvasti omiin arvoihin. Tällaisia velvollisuuksia saattoivat olla avioliitto tai pitkä parisuhde. Nykypäivänä keskiössä ja hyväksyttävänä lähtökohtana pidetään yksilön oikeutta toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan vapaasti.

Toisaalta media saattaa myös vaikuttaa suhtautumiseemme eri tavoin. Mediakasvatusseuran julkaiseman raportin mukaan, mediakanavien kasvanut määrä voi antaa sellaisen kuvan, että seksiä käsitellään mediassa jatkuvasti. Kun sosiaalisessa mediassa, televisiossa ja lehdissä tuodaan esille seksuaalisesti sävyttyneitä kuvia, saattavat katsojien mielikuvat seksuaalisuudesta vääristyä, tai ne voivat synnyttää paineita olla tietynlainen. Seksuaalisten kuvastojen läsnäolo voi varmasti vaikuttaa erityisesti nuoriin ja lapsiin pitkällä aikavälillä, sillä nuoret ovat varhaisesti monimediaisia.

Valtiotieteilijä Osmo Kontula kertoo Halu ja intohimo- tietokirjassaan, että elämme yliseksualisoitunutta aikakautta. Miellän yliseksuaalisuuden itse niin, että seksuaalisuutta käytetään niin mainoksissa kuin joukkoviestimissä tehokeinona ja jopa liiallisesti. Samaan aikaan seksin määrä yhteiskunnassamme on kuitenkin vähentynyt. Syy seksin vähentymiseen voi johtua esimerkiksi arjen kiireellisyydestä ja siten koskettamisen vähentymisestä.

Mieli Ry:n mukaan seksuaalisuus ei ole ihmisen valinta vaan ihmiselämään kuuluva inhimillinen, terveyteen ja mielen hyvinvointiin vaikuttava ulottuvuus. Ihmisen seksuaalisuus ei siis tule valmiiksi tai herää missään tietyssä iässä, vaan muuttuu ja kehittyy elämän halki.

Vaikka joukkoviestimien sekä media-alustojen seksualisoituminen voi aiheuttaa ongelmia, seksin lisääntyneessä näkyvyydessä on myös omat etunsa: ihmiset löytävät tänä päivänä oikean tiedon äärelle paremmin kuin koskaan. Puitteet hyvälle seksuaalikasvatukselle paranevat, kun nuorille ja aikuisille on olemassa seksuaalisuusaiheisia nettichattejä ja vertaistukea helposti saatavilla. Kun puhumme seksuaalisuudesta, vähennämme stigmaa aiheen ympäriltä. Samalla oikaisemme vääristyneitä tai pinttyneitä ajatusmalleja, joita saatamme tiedostamattakin kantaa ja kuljettaa mukanamme.

Jutussa on hyödynnetty muun muassa seksuaaliterapeutti Eeva Lehtisen haastattelua.