Kissa on Suomen toiseksi yleisin lemmikki, mutta se on myös ainoa lemmikki, jonka ulkoilu hoidetaan ilman valvontaa, avaamalla ulko-ovi. Jos kissa ei palakaan kotiin, uuden kissan hankkiminen käy helposti. Vapaana ulkoilevaa kissa uhkaavat villieläimet, toiset kissat, onnettomuudet ja ihminen.
Suomen eläinsuojeluyhdistys arvioi, että Suomessa hylätään jopa 20 000 kissaa joka vuosi. Kissakriisi oli myös lokakuun alussa vietetyn eläinten viikon teema. Eläinsuojeluyhdistykset ja löytöeläinten kanssa toimivat ovat vuosia kampanjoineet kesäkissan ottamista vastaan ja muistuttaneet kissojen vapaan ulkoilun vaaroista. Vain 11 prosenttia löytöeläintaloihin päätyvistä kissoista voidaan palauttaa takaisin omistajalleen. Ilman tunnistesirua ja omistajan aktiivisuutta kissojen kohtalo on joko lopetus tai uuden kodin odottaminen tuhansien lajitovereidensa kanssa.
Ihmisten eläinsuhde on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä: ennen eläin oli apuna erilaisissa töissä, mutta nykyään lemmikit ovat perheenjäseniä, joiden hyvinvointiin ollaan valmiita panostamaan. Lemmikeille on tarjolla laadukkaan ruuan ja hoidon lisäksi päiväkoteja, hotelleja ja hierontaa. Samalla odotamme lemmikiltämme vastakaikua antamallemme huolenpidolle.
Syyt kissakriisiin löytyvät ihmisen ja eläimen välisestä suhteesta. Tutkimukset eläinten sosiaalisuudesta ja käyttäytymisestä ovat muuttaneet eläinsuhdettamme. Kissojen käyttäytymistä on tutkittu huomattavasti vähemmän kuin koirien, ja väärät käsitykset kissoista ylläpitävät haitallisia tapoja. Edelleen elävät sitkeänä uskomukset siitä, ettei kissaa voi leikata alle vuoden ikäisenä, tai että pentujen saaminen estää naaraskissojen kohtutulehdusta.
Ihminen voi tulkita kissan lajityypillisen käytöksen tietämättömyyttään häiriökäyttäytymisenä.
Kissan elekieli on hienovaraista, ja siksi sen tulkitseminen on vaikeaa. Kissan kiintymyksen osoitus, ”kissojen hymy”, on silmien hidas sulkeminen. Naukuminenkin on kehittynyt kissoille keinoksi viestiä ihmisen kanssa. Ihminen voi tulkita kissan lajityypillisen käytöksen tietämättömyyttään häiriökäyttäytymisenä. Huonekalujen raapiminen nähdään huonona käytöksenä, vaikka syynä on kissan tarve teroittaa kynsiään. Virtsatieongelmista kärsivä kissa saattaa pissailla sohvalle, mikä tulkitaan kurittomuutena. Hermoja rassaava ja häiritsevä käytös voi estää kiintymyssuhteen syntymisen, mikä voi johtaa kissan laiminlyöntiin tai jopa sen hylkäämiseen.
Kissojen vapaan ulkoilun takana on ajatus siitä, ettei kissalle voi tarjota tarpeeksi virikkeitä sisätiloissa. Kissan ajatellaan olevan onnellinen ulkoillessaan vapaana. Varmasti jokainen lemmikki nauttisi ulkoilusta vapaana, mutta emme kuitenkaan anna koirien tai marsujen kulkea ilman valvontaa.
Kissakriisin ratkaisemiseksi eivät riitä pelkästään tiedon lisääminen ja kampanjat, vaan joudumme ehkä kokonaan muuttamaan suhtautumisemme kissoihin. Meidän pitää tutustua lemmikkeihimme paremmin. Jos ymmärtäisimme kissojen sielunmaisemaa, pystyisimme tarjoamaan kissoille parempia koteja. Turvallisesti.
Jutussa on hyödynnetty lähteinä muun muassa Maa- ja metsätalousministeriön löytöeläinselvitystä sekä keskusteluja eläinsuojeluneuvoja Mira Ekholm-Martikaisen ja folkloristi Liisa Kasken kanssa.