Noin kolme neljästä sosiaalisen median käyttäjästä kokee somen aiheuttavan heille ulkonäköpaineita, selviää Moreenimedian tuottamasta kyselystä. Eniten ulkonäköpaineita aiheuttaa Instagram. Syynä ulkonäköpaineisiin koetaan erityisesti yksipuolinen kuvasto, jonka sovellus antaa ”normaalista ihmisestä”.

Kaiken kaikkiaan some herätti enemmän myönteisiksi koettuja tunteita kuten iloa ja inspiraatiota. Silti suuri osa ihmisistä koki sen aiheuttavan myös kateutta ja alemmuudentunnetta. Monet vertailevat itseään muihin ja kokevat siksi riittämättömyyttä.

– Syntyy vaikutelma, että on vaan pakko olla kaunis tai muuten ei ole mitään arvoa, yksi kyselyyn vastanneista kertoo.

Parhaimmillaan kateus voi inspiroida

Itsekin ulkonäköpaineita kokenut sosiaalisen median sisällöntuottaja Ina Lähteenmaa, 25 v., näkee kateuden tunteessa myös myönteisiä puolia.

– Kateuden tunne paljastaa, mitä asioita ihminen arvostaa. Jos kokee kateutta erityisesti ulkonäköön liittyvistä asioista, voi sen ottaa myös tilaisuutena tarkastella omia arvojaan.

Lähteenmaa ei ole tuntenut sopivansa täysin muottiin, joka ihannoi urheilullista ja siroa naiskuvaa. Ajatusten sanoittaminen ystäville auttaa käsittelemään kielteisinä koettuja tunteita ja iloitsemaan niin omista kuin muiden ominaisuuksista ja saavutuksista.

Parhaimmillaan kateuden tunteen voi hänen mielestään valjastaa voimavaraksi, joka kannustaa oppimaan uutta ja tavoittelemaan itselle tärkeitä asioita.

Lähteenmaan mielestä ulkonäköön liittyvät paineet heijastavat myös yhteiskunnan yleistä asenneilmapiiriä. Sosiaalisen median sisällöntuottajana hän tuntee erityistä vastuuta keskustelun avaamisesta, sillä sisällön jatkuva punnitseminen kuuluu hänen työnkuvaansa.

Tästä huolimatta hän kokee, että velvollisuus tabuaiheen rikkomisesta kuuluu yhtä lailla jokaiselle.

– Voimme kaikki käytöksellämme vaikuttaa, minkälaisen ilmapiirin kateudesta keskustelemiselle rakennamme.

Kateutta on hyödyllistä ja haitallista

Kateus-aiheesta kirjan kirjoittanut psykoterapeutti ja sosiaalipsykologi Emilia Kujala puhuu sekä ”hyödyllisestä” että ”haitallisesta” kateudesta. Kumpaan kategoriaan tunne kallistuu, riippuu siitä, tulkitseeko kateuden kokija kadehditun asian olevan itseltä tai läheisiltään pois.

Kateus on myös tapa verrata omaa asemaansa yhteisössä. Kateuden tunne voi joko edistää tai vaikeuttaa ihmisen sosiaalista sopeutumista eli aseman ylenemistä arvojärjestyksessä.

– Sosiaalinen vertailu on osa kaikkien ihmisten tiedonkäsittelyä. Kateuden tunteessa itsessään ei ole mitään vikaa.

Sosiaalinen media kuitenkin vääristää sosiaalista vertailua, sillä somessa jaettu sisältö on yleensä tarkasti valikoitua. Lisäksi Instagramin algoritmit nostavat todennäköisemmin esille kauniita ja viimeisen päälle hiottuja kuvia.

– Kauniit kuvat saavat todennäköisemmin tykkäyksiä ja leviävät laajemmalle. Tämän takia monet somea työkseen tekevät ihmiset miettivät sisältöään tarkasti, Kujala kertoo.

Voit myös itse vaikuttaa kateuden voimakkuuteen

Kujalan mukaan kateutta on mahdotonta poistaa kokonaan.

Kateuden tunteen kanssa kamppaileville hän kuitenkin suosittelee irrottautumista somemaailmasta ja itsensä vertaamista mieluummin ulkona tai kaupungilla vastaan kulkeviin ihmisiin. Erityisesti uimahallit ovat erinomaisia paikkoja nähdä monen ikäisiä ja kokoisia vartaloita.

Omaa kateuden tunnetta voi myös vähentää asennoitumisellaan. Esimerkiksi siinä on suuri ero, tulkitseeko jonkun päässeen asemaansa ulkonäkönsä vuoksi vai kovalla työllä. Tällä tavoin kateus voi myös inspiroida.

Välillä ihmisen kokema kateuden tunne ei ole kuitenkaan suoraan käännettävissä hyödylliseksi. Kaikilla ei välttämättä ole samanlaisia resursseja tai voimavaroja sosiaaliseen kilpailuun.

– Toisen oma saattaa olla ihan oikeasti itseltä pois.