Pispalalaisen Riitta Väreen mukaan ihmiset hakeutuvat hänen vastaanotolleen joskus hyvinkin yksinkertaisen syyn vuoksi.
– He saavat kokemuksen, että joku kuuntelee heitä, Väre kertoo.
Väreen mielestä hoidoissa tulee keskittyä ihmiseen kokonaisvaltaisesti. Hänen mukaansa näin voidaan löytää syitä, minkä vuoksi elimistö ei ole pystynyt esimerkiksi vastustamaan jotain bakteeria ja on sairastunut.
Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja kuten esimerkiksi kiropraktiikka, akupunktio, suun kautta otettavat luontaistuotteet sekä ravintolisät ja rohdosvalmisteet.
Väreen matka vyöhyketerapeutiksi ja homeopaatiksi alkoi hänen odottaessaan toista lastaan. Hän on koulutustaustaltaan hallintotieteiden maisteri ja työskennellyt Suomen valokuvaajien liiton toiminnanjohtajana. Alituinen toimistotyö ja papereiden heiluttelu ei kuitenkaan enää tuonut samanlaista tyydytystä elämään. Hän valitsi vyöhyketerapian ja homeopatian, koska työ ihmisten auttamisen parissa kiinnosti. Nykyään Väre on jo eläkkeellä, mutta ottaa vastaan muutamia asiakkaita viikossa.
Hoitojen tehosta tai termeistä ei yksimielisyyttä
Valvira käyttää termiä vaihtoehtohoito mutta hoidoista käytetään myös nimityksiä täydentävä hoito, uskomushoidot tai luontaishoidot. Termeistä ei ole löytynyt yksimielisyyttä edes tutkijoiden keskuudessa. Myös se, mitä hoitoja minkäkin termin alle lasketaan, on kiistanalaista.
Osa vaihtoehtohoidoista, kuten esimerkiksi kiropraktiikka, kuuluu Valviran valvonnan alaisuuteen. Suurinta osaa hoidoista ei kuitenkaan säännellä. Perinteinen länsimainen lääketiede ei tunnusta vaihtoehtohoitoja.
Väre suhtautuu vaihtoehtohoitoihin kohdistuvaan kritiikkiin tyynesti.
– Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiinsä. Parhaiten minä edistän homeopatiaa ja vyöhyketerapiaa tekemällä työni hyvin.
Tutkija Pia Vuolanto kertoi ylioppilaslehti Visiirin haastattelussa, että useat vaihtoehtohoidot on kuitenkin todettu harmittomiksi. Hänen mukaansa yksi yleisimmistä syistä vaihtoehtohoitojen käytölle on pettymys lääkärin toimintaan sekä hoitohenkilökunnan ohjeisiin.
Riitta Väreen mukaan myös ahdistuneisuus voi olla syynä hänen vastaanotolleen hakeutumiseen.
– Usein saa kuulla ihmisen pohtivan, että auttaisikohan tämä myös kokemaani ahdistukseen ja masennukseen.
Lähteet:
Kemppainen, Laura, Teemu Kemppainen, Jutta Reippainen, Suvi Salmenniemi, ja Pia Vuolanto. “Use of Complementary and Alternative Medicine in Europe: Health-Related and Sociodemographic Determinants.” Scandinavian Journal of Public Health 46 (4). (Kesäkuu 2018): 448–55. https://doi.org/10.1177/1403494817733869.
Vuolanto, Pia, Laura Kemppainen, Teemu Kemppainen, ja Johanna Nurmi. 2020. ”Täydentävien Ja Vaihtoehtoisten (CAM) Hoitojen käyttö Suomessa”. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 57 (1). https://doi.org/10.23990/sa.80288.