Koronavirusta koskevassa uutisoinnissa tulisi välttää sensaatiohakuisuutta ja turhaa dramatisointia. Tämä käy ilmi Moreenimedian kyselystä, jossa selvitettiin ihmisten suhtautumista koronauutisointiin. Kyselyyn vastannut Jasper Pajunen kertoo lisäksi kuolemaan keskittyneen uutisoinnin häirinneen häntä.
– Paljon oli sellaisia uutisia, että näillä tavoin tähän tautiin voi kuolla. Pandemian alussa useassakin mediassa oli sensaatiohakuisuus etunenässä ja tämä ärsytti minua. Toisaalta sitä on myös oppinut odottamaan, Pajunen kertoo.
Kysely koronauutisoinnista
- Kysely jaettiin Facebook-ryhmissä Puskarario Tampere, Puskarario Tampere sensuroimaton ja Tampere. Lisäksi kysely jaettiin Jodelissa Tampereen yliopisto -kanavalla.
- Kysely keräsi viikossa 242 vastausta.
- Vastanneista 68,6 prosenttia on naisia, 29,3 prosenttia miehiä ja 2,1 prosenttia muita.
- Suurin osa kertoi, ettei koronauutisoinnilla ollut vaikutusta heidän uutistenseurantatottumuksiinsa, mutta yli kolmannes kertoi kaikkien uutisten seuraamisensa lisääntyneen.
- 53,7 prosenttia oli sitä mieltä, että koronauutisia on liikaa.
Yliopistonlehtori Janne Matikainen Helsingin yliopistosta tunnistaa saman ilmiön. Hän tiedostaa koroviruksen vakavuuden, mutta kertoo sen merkityksen paisuneen mediassa.
– Kyllä tämä ärsyttää lukijoita. Ihmiset kaipaavat totuudenmukaista ja neutraalia tiedonvälitystä. Tätä kautta voidaan ajatella, että sensaatiohakuisuus heikentää luottamusta mediaa kohtaan, Matikainen selventää.
Etenkin iltapäivälehtien harrastama revittely näkyy Matikaisen mukaan siinä, että luottamus iltapäivälehtiä kohtaan on huomattavasti alhaisemmalla tasolla verrattuna muihin valtakunnallisiin medioihin. Medioiden käyttö ja luottamus niihin eivät kuitenkaan kulje käsi kädessä.
– Iltapäivälehdet ovat luetuimpia medioita, vaikka ihmiset ilmoittavat, etteivät he luota niihin, Matikainen kertoo.
Luottamus mediaa kohtaan on
edelleen hyvällä tasolla
Kyselyyn vastanneista 57 prosenttia kertoi luottamuksensa mediaa kohtaan pysyneen samanlaisena kuin ennen. Vastaajista 32 prosenttia kuitenkin kertoi luottamuksensa vähentyneen. Janne Matikainen vertaa Moreenimedian kyselyä aiemmin keväällä teettämäänsä, samaa aihetta käsittelevään kyselytutkimukseen.
– Meidän kyselyssämme luottamus oli korkealla mediaa ja hallitusta kohtaan. Kevät oli yksimielisyyden aikaa ja nyt on alkanut tulla enemmän hajaannusta ja kriittisyyttä. On palattu normaalimpaan politiikkaan, jossa oppositio kritisoi hallitusta.
Matikaisen mukaan luottamuksen vähenemisen taustalle olisi tärkeää päästä. Hänen mielestään kriittisestä medialukutaidosta kumpuava epäluottamus on toisaalta terve ilmiö.
Jasper Pajunen on Matikaisen kanssa samoilla linjoilla. Hän kokee uutisten mahdollisen epäluotettavuuden korostuneen etenkin dramaattisesti kirjoitetuissa jutuissa.
– Tiedän olla luottamatta kaikkiin uutisiin. Eräänlainen järkevä epäluottamus on vahvistunut.
Uutisoinnin faktapohjaisuutta
pidetään tärkeänä
Kyselyyn vastanneista moni peräänkuulutti faktoihin perustuvan uutisoinnin tarpeellisuutta. Myös ajankohtaisia tietoja esimerkiksi tartuntamääristä ja mahdollisen rokotteen valmistuksen etenemisestä kaivattiin. Pajunen jakaa tämän näkemyksen.
– Media on mielestäni tehnyt hyvää työtä tartuntalukujen ja statistiikan ylläpitämisessä. Myös rokotusten kehityksen edistyminen ja uusi tieto viruksesta on tarpeellista. Tällaisissa konkreettisissa asioissa ja edistyksellisissä askelissa tulisi pitäytyä uutisoinnissa.
Myös Matikainen korostaa juuri faktapohjaisen uutisoinnin merkitystä. Media on hänen mukaansa onnistunut hyvin tiedonvälityksessä.
– Turhaa pelonlietsontaa voisi vähentää. Esimerkiksi keväällä Yleisradiossa pääsivät asiantuntijat paljolti ääneen. Tämä oli mielestäni hyvä, sillä me muut emme hirveästi tiedä koronaviruksesta, hän kertaa.
Lue Esko Kykkäsen kommentti koronauutisoinnista täältä.