Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja Kirsi Broström toteaa Syömishäiriöliiton blogissa, että arvostusta saavat kehot, jotka ovat hoikkia, trimmattuja ja huoliteltuja. Niin kutsutun laihdutuskulttuurin osaset voivat olla painuneet syvälle mieliin, eikä niitä välttämättä aina itsekään tunnista.

Varsinkin länsimaissa on havaittavissa vallitseva käsitys siitä, millaisia kehojen pitäisi olla. Laihdutuskulttuurin ytimessä on tietynlaisten kehojen ihannointi ylitse muiden.

Moreenimedian kysely kartoitti ihmisten ajatuksia laihdutuskulttuurista. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi yrittäneensä joskus laihduttaa ja lähes 80 prosenttia on kokenut, että olisi laihempana onnellisempi. Suurin osa vastaajista oli naisia.

Syiksi vastaajat kertoivat muun muassa, että laihempana heillä olisi itsevarmempi ja onnellisempi olo, he pitäisivät kehostaan enemmän ja että heidän vaatteensa istuisivat paremmin.

– Tulokset kertovat huolestuttavaa tarinaa ulkonäkökeskeisyydestä, jonka ympäröimänä elämme, Syömishäiriöliiton Tampereen Syli-keskuksen koordinaattori Terhi Kanerva kommentoi.

Länsimaisessa yhteiskunnassa ihannoidaan hoikkuutta ja kannustetaan suorittamiseen. Se voi pahimmillaan altistaa syömishäiriöille ja ylläpitää niitä. Kanervan mukaan syömishäiriöt ovat aina monisyisiä. Monen sairastumisen taustalla on voinut olla esimerkiksi laihduttamisesta puhumista sekä painon kommentointia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Nuorten aikuisten terveys ja psyykkinen hyvinvointi -tutkimuksen mukaan 6 prosenttia 20–35-vuotiaista naisista on sairastanut syömishäiriön.

Häiriintyneet ajatukset ovat Kanervan mukaan yhteiskunnassamme tavallisia. Hänen mukaansa ulkoisiin tekijöihin kiinnitetään liikaa huomiota ja ihmiset altistuvat arvostelevalle puheelle monelta eri taholta jo lapsesta saakka.

– Olemme syömishäiriömyönteinen yhteiskunta, Kanerva toteaa.

Kiellettyjä ruokia ja levon ansaitsemista

Kyselyyn vastanneista yli puolet kokee, että jotkin ruuat ovat hyviä ja jotkin pahoja tai kiellettyjä. Kanervan mukaan syödessä olisi kuitenkin tärkeää huomioida myös oma mielenterveys.

– Joskus kakkupala voi olla paljon terveellisempi vaihtoehto kokonaisuus huomioitaessa.

Kanervan mukaan ihmiset ovat tottuneita vääristyneihin ajatuksiin ruuasta ja kehoista. Syömällä ”huonoa” ruokaa, kuten herkkuja, saattaa tuntea myös itsensä huonoksi ihmiseksi.

Kyselyn vastaajista lähes 80 prosenttia kokee myös usein tai joskus huonoa omatuntoa, jos ei ole mielestään liikkunut tarpeeksi. Yli puolet vastaajista kokee usein tai joskus, että herkuttelu täytyisi ansaita urheilemalla tai jollain muulla suorituksella. Kanerva muistuttaa, että liikkumisen pitäisi olla iloinen asia, eikä keino ansaita lepoa tai ruokaa.

– Koska tällaisia ajatuksia pidetään tavallisina, niihin voi olla hankala puuttua.

Kanerva painottaa, että on haitallista, jos antaa syömishäiriölle tyypillisten ajatusten ohjata elämää ja onnellisuutta. Hänen mukaansa olisi todella tärkeää, että ihmiset oppisivat erottelemaan toisistaan kehon koon ja terveyden ja ajattelemaan terveyttä kokonaisuutena, johon liittyy myös mielenterveys ja psyykkinen hyvinvointi. Kanervan mielestä ajatus kehorauhasta olisi hyvä keino ehkäistä myrkyllistä ajattelutapaa.