Yksi terveyden alalaji on jäänyt viime vuosien hyvinvointitrendien keskelläkin liian vähälle huomiolle. Fyysisestä terveydestä huolehditaan käymällä kuntosalilla ja juomalla muodikkaita vihersmoothieita. Sen sijaan kognitiivisiin kykyihin, kuten muistiin ja muuhun tiedonkäsittelyyn liittyvä aivoterveys ei välttämättä ole asia, johon nuorena aikuisena kiinnitetään huomiota.

Muistin toimivuutta ei voi suoraan mitata sykemittareilla tai älykelloilla. Sen pätkimisen kuitenkin lopulta huomaa, kun avaimet unohtuvat töihin lähtiessä kotiin tai opiskeluun ei pysty enää keskittymään. Monimutkaisuutensa vuoksi muisti on altis häiriöille jo nuorena aikuisena, jolloin ihmisen kognitiiviset eli tiedonkäsittelylliset kyvyt ovat periaatteessa huipussaan.

Mikä sitten olisi ratkaisu nuorten aikuisten muistin pelastamiseksi?

Hiljennä älylaitteiden ilmoitukset, siivoa työympäristö turhista ärsykkeistä ja tee vain yhtä asiaa kerrallaan. Muistiliiton mukaan tätä voidaan kuvata käsitteellä kognitiivinen ergonomia. Kyse on työskentelyn olosuhteiden ja ihmisen tiedonkäsittelyn rajoitteiden yhteensovittamisesta. Työpöydän ääressä ei kannata istua selkä mutkalla, eikä painavia kuormia kannata nostella väärässä asennossa. Samoin meidän ei myöskään kannata työskennellä tai käyttää tekniikkaa niin, että muistimme alkaa hajota.

Liian kuormittavat työolosuhteet voivat aiheuttaa myös stressiä, joka on usein syy muistiongelmiin. Aivotutkija ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori Minna Huotilaisen mukaan krooninen stressi voi heikentää muistia pitkäkestoisesti. Työterveyslaitoksen raportin mukaan vahvaa stressiä kokevista työikäisistä yli puolella on vähintään lieviä muistioireita. Kun stressin kuormittama muisti joutuu pinnistelemään tavallista enemmän, tämä voi aiheuttaa lisää stressiä ja ikävä kierre on valmis.

Stressin lisäksi muistin pätkimisen taustalla voivat olla lyhyiksi jääneet yöunet. Työterveyslaitoksen mukaan haittojen ilmenemiseen ei tarvita edes pitkäaikaista väsymystä, vaan tietojenkäsittelykykymme alkavat heiketä jo 16 tunnin valvomisen jälkeen. Tenttiin kertaamisesta läpi yön ei siis ole hyötyä. Ihminen muistaa asioita paremmin, kun niitä on ehtinyt levon aikana käsitellä tiedostamattomalla tasolla.

Hiljennä älylaitteiden ilmoitukset, siivoa työympäristö turhista ärsykkeistä ja tee vain yhtä asiaa kerrallaan.

Muisti voidaan jaotella lyhytaikaiseen aistimuistiin, tietoiseen työmuistiin ja pitkäaikaiseen säiliömuistiin. Työskentelyn kannalta tärkein näistä on työmuisti. Aistimuistista saapuvat työmuistiin ne asiat, joihin kiinnitämme huomiota. Työmuistiin mahtuu kuitenkin vain muutama asia kerrallaan. Tässä ilmenee muistin yhteys tarkkaavaisuuteen. Etäpalaverin kuunteleminen, ruoan laittaminen ja puhelimen selaaminen samanaikaisesti voi antaa illuusion tehokkuudesta. Todellisuudessa annamme liian moneen asiaan keskittyvän työskentelytavan rapistaa aivojamme.

Stressin ja samanaikaisten tapahtumien vähentäminen on usein helpommin sanottu kuin tehty, oli työpaikka sitten päiväkoti tai toimisto. Aivojen kuormitusta voi kuitenkin vähentää jo esimerkiksi hiljentämällä puhelimesta ne ilmoitukset, jotka eivät ole työn kannalta oleellisia.

Älylaitteiden ilmoitusvirta on työmuistille myrkkyä. Tutkijoilla ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä siitä, millaisia pitkäaikaisia vaikutuksia teknologialla on muistillemme. Opiskelu ja työelämä perustuvat entistä vähemmän ulkoa opettelulle, mutta kohtaamamme informaation määrä on valtava. Tärkeiden tietojen lisäksi on muistettava, mistä jonkin tiedon voi kaivaa esiin. Teknologia voi olla myös avuksi asioiden muistamisessa. Kun tietokone lähettää ilmoituksia tärkeiden tapaamisten ajankohdista, ihmisen ei tarvitse pinnistellä pitääkseen niitä mielessään.

Toisaalta muistamiskyky paranee sitä harjoittamalla, joten paljon mekaanista toistoa sisältävien työtehtävien vastapainoksi aivoja kannattaa harjoittaa vaikkapa harrastusten parissa. Tämän ei tarvitse olla raskasta aivojumppaa, vaan esimerkiksi pelien pelaaminen on muistille hyödyksi.

Myös fyysiseen hyvinvointiin keskittyvistä terveysvillityksistä on loppujen lopuksi hyötyä aivoillekin. Liikunta, uni ja monipuolinen ravinto vievät pitkälle  toimivan muistin ylläpitämisessä. Vähintään yhtä tärkeää on vähentää arjestaan muistia kuormittavaa sälää. Todennäköisesti kiität siitä itseäsi tulevaisuudessa.

Jutussa on hyödynnetty muun muassa aivotutkija Minna Huotilaisen haastattelua.