Yhdysvalloissa alun perin vuonna 2003 julkaistussa meta-analyysissa havaittiin konservatiivien olevan herkempiä uhkaaville signaaleille. Lisäksi heillä oli keskimääräistä suurempi tarve hallita epävarmuuden ja uhan tunteita. Liberaalit olivat avoimempia ja sietivät paremmin epävarmuutta.

Geenien vaikutuksen erilaisiin poliittisiin asenteisiin on arvioitu vaihtelevan muutamasta prosentista 60:een prosenttiin. Aalto-yliopiston tutkija ja psykologian tohtori Matias Kivikankaan mukaan nämä numerot ovat kuitenkin jossain määrin harhaanjohtavia.

– Kaikessa on mukana sekä geenien, että ympäristön vaikutus. Selkeitä rajalinjoja on mahdotonta vetää.

Ihminen voi myös tietoisesti pyrkiä muuttaamaan luontaisia taipumuksiaan. Luontaisiin poliittisiin ajatusmalleihin on itse tilanteessa lähes mahdotonta vaikuttaa. Ihminen voi kuitenkin muokata jälkikäteen ajattelua ja toimintaansa.

– Ensin täytyy tiedostaa reaktionsa ja ajatusmallinsa. Jos kokee arvojensa olevan ristiriidassa poliittisten asenteidensa kanssa, voi etsiä sellaisia kokemuksia, jotka opettavat muuttamaan omia asenteitaan.

Lue keskustelu täältä.